Tämä raportti selvittää biokaasutoimijoiden (laitosten operoijat) ja viljelijöiden näkemysten yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia mädätysjäännöksen hyödyntämisestä lannoitteena. Molemmilta kysyttiin jäännöksen laadun ja käytön nykytilasta sekä sen jatkojalostamisen tarpeista. Kirjallisuudesta selvitettiin myös eurooppalaisia laitos- sekä pilotmittakaavan ratkaisuja erilaisista jalostusteknologioista. Esitettyjen tietojen pohjalta annetaan suosituksia mädätysjäännöksen jalostamisen ja kierrätyslannoitteiden valmistuksen käyttöönottoon sekä kierrätysravinteiden markkinoiden kehittämiseen.

Biokaasutuotanto edistää asianmukaisesti toteutettuna sekä uusiutuvan energian tuotantoa että ravinteiden ja orgaanisen aineen kiertoa erilaisista ravinnerikkaista jäte- ja sivuvirroista. Biokaasulaitoksiin ja niiden tuottamiin kierrätyslannoitteisiin suhtaudutaan Suomessa pääasiassa positiivisesti. Maanviljelijät näkevät kierrätyslannoitteet hyvänä lisänä väkilannoitukselle, potentiaalisena tienä luomuun siirtymiselle ja väkilannoitteita parempana vaihtoehtona maan kasvukunnon parantamiseksi. Suurimmat kynnyskysymykset kierrätyslannoitteiden käytölle ovat hinta, ravinnesuhteet, olomuoto, varastoitavuus ja levitettävyys. Biokaasutoimijat näkevät mädätysjäännöksen väkilannoitteille kilpailukykyisenä tuotteena, jolla on hyvä maine asiakkaiden keskuudessa.

Mädätysjäännöksen jatkojalostusta toteutetaan Suomessa toistaiseksi vain vähän, eikä markkinoilla ole montaa viljelijöiden tarpeisiin optimoitua kierrätyslannoitetuotetta. Kuitenkin enemmistö laitoistoimijoista oli kiinnostunut jalostustekniikoista, kuten ammoniakin strippauksesta, struviitin kiteytyksestä, pyrolysoinnista ja kalvosuodatuksesta. Kierrätyslannoitteiden kehitystyö on tarpeen, jotta ne sopisivat paremmin loppukäyttäjien tarpeisiin.

Tällä hetkellä suurimpia haasteita mädätysjäännöksestä jalostettujen kierrätyslannoitteiden tuotannon laajemmalle käyttöönotolle ovat kierrätyslannoitemarkkinoiden kehittymättömyys ja kilpailu väkilannoitteiden kanssa, vaaditut investoinnit uusiin teknologioihin, teknologioiden kehitystarpeet sekä näistä kaikista seuraavat kannattavuuden haasteet. Nykyisiä puhdistamolietepohjaisia tuotteita rasittaa viljanostajien asettamat käyttökiellot sekä yleinen epäluottamus niiden maatalouskäytön turvallisuudesta. Myös viljelijöiden haluttomuus investoida kierrätyslannoitteiden levityskalustoon tai varastointiin hidastaa kehitystä.

Raportin suosituksissa ehdotetaan mm. kierrätyslannoitteiden väkevöintiä väkilannoitteilla sekä modulaarisia jalostuksen ratkaisuja. Laitosinvestointien suunnitteluun tulisi sisällyttää levityksen ja varastoinnin ratkaisut. Myös valtion tukea ravinteiden kierrätykselle tarvitaan edelleen. Valmistajien ja viljelijöiden välistä yhteistyötä on tarpeen vahvistaa ja lisätä koulutusta myös maatalousneuvojille kierrätyslannoituksen omaksumiseksi viljelysuunnitelmiin. Laitostoimijoiden kierrätyslannoitusosaamista tulisi vahvistaa ja panostaa kuluttajaviestintään luomaan kysyntää kierrätysravinteilla tuotetuille tuotteille.