Suomen raviala on suuressa muutoksessa sekä itsessään että kaiken yhteiskunnallisen muutoksen osana. Raveilla nähdään olevan vankka ja sitoutunut ydinharrastajakunta, mutta laji ei ole kyennyt uudistumaan tarpeeksi rivakasti. Tutkimusten mukaan ravit ei mahdu kymmenen seuratuimman ja arvostetuimman urheilulajin joukkoon. Ala kilpailee muiden harrastusten ja ajanviettotapojen kanssa tilanteessa, jossa vapaa-aika ei enää välttämättä lisäänny. Raviurheilua pidetään perinteisenä ja vanhanaikaisenakin. Ravien medianäkyvyys on huonontunut ja on vaarassa heikentää ravien tunnettuutta ja imagoa. Ravialan muutokset ja ilmiöt ovat samanlaisia kaikissa ravimaissa: kasvattajien, harrastajien ja hevosenomistajien määrät ovat laskussa. Kasvatuksen määrän pieneneminen johtaa kilpailevien hevosten määrän vähenemiseen. Hevosenomistamisen ja erityisesti uusien omistajien määrän väheneminen on yhteydessä raveissa kävijöiden määrän pienenemiseen – kohtaamiset hevosten ja hevostenomistajien kanssa vähenevät eikä omistamiseen synny kiinnostusta. Hevosten yhteisomistusten osuus on kasvanut voimakkaasti. Ravialan menestyminen Suomessa on pitkään ja perinteisesti liitetty ravipelitoiminnan ratkaisuihin ja lainsäädäntöön, ja on muutoinkin aiemmin rakennettu peliperusteisesti. Tästä on seurannut, että ravit tapahtumana ja urheiluna ovat olleet lähes vailla kehittämistä. Ravialan on oltava paremmin selvillä kuluttajatrendeistä ja tuotteen tulee perustua kuluttajaymmärrykseen sekä kuluttajan eli yleisön ajassa muuttuviin arvoihin ja motiiveihin. Ennakointi ja nopea reagointi megatrendeihin ja hiljaisiin signaaleihin on välttämätöntä. Raviurheilun kehittämisen keskeiseksi tavoitteeksi on otettava ravien tarkoituksen kirkastaminen suurelle yleisölle tapahtumien kehittämisen ja urheilullisuuden lisäämisen kanssa. Korjaavien toimenpiteiden on oltava näkyviä ja vaikuttavia. Toimintaympäristön muutokseen ja kehitykseen on vastattava riittävillä rakenteellisilla ratkaisuilla.