Vapaa-ajankalastus on Suomessa hyvin suosittu vapaa-ajan aktiviteetti, sitä harjoittaa jossakin muodossa lähes 1,5 miljoonaa suomalaista. Kalastonhoitomaksun suorittaneita henkilöitä on runsaat 190 000. Vapaa-ajan kalastuksen ympärille rakentunut kalastuskulttuurimme on monipuolinen ja kattaa suuren kirjon eri vuodenaikoina ja erilaisissa pyyntiympäristöissä harjoitettavia pyyntimuotoja. Tilannekuvan päivitys on erityisen ajankohtaista juuri nyt, kun vapaa-ajan kalastuksen kansallista strategiaa ollaan uudistamassa. Suomalaisia vapaa-ajankalastajia on luokiteltu aiemmin etenkin kalastusmuotojen ja kalastamisen aktiivisuuserojen suhteen. Tämä profiilitutkimus laajentaa näkökulmaa kalastonhoitomaksun suorittaneista henkilöistä heidän demografisiin piirteisiinsä, kuluttajuuteensa, liikkuvuuteen, viestintäkanavien käyttöön, ja kalastukseen liittyvien muiden aktiviteettien toimijuuteen. Profiloinnin pohjana on satunnaisotokseen perustuva kyselytutkimus, joka toteutettiin loka-marraskuussa 2018 liki 20 000:lle kalastonhoitomaksun vuonna 2018 suorittaneelle henkilölle. Kyselyyn vastasi 5 694 henkilöä tasaisesti kautta koko Manner-Suomen. Kerätyn aineiston mukaan suomalainen vapaa-ajankalastaja harjoittaa lähes aina useita pyyntimuotoja mutta erilaisin painotuksin. Pyyntitapojen yhdistelmien ja ajankäytöllisten painopisteiden pohjalta tunnistettiin tässä tutkimuksessa viisi profiilia. Yleisyysjärjestyksessä nämä profiilit ovat ”aktiiviset vapakalastajat”, ”satunnaiset vapakalastajat”, ”himokalastajat”, ”pyydyspainotteiset aktiivikalastajat” sekä ”satunnaiset generalistit”. Eniten kalastuksen parissa aikaa viettävät kalastajina monipuoliset himokalastajat ja vähiten satunnaiset vapakalastajat. Satunnaisten ja aktiivisten vapakalastajien profiileissa toiminta painottuu voimakkaasti vapakalastukseen. Pyydyspainotteisilla aktiivikalastajilla selvä pääpaino on verkkokalastuksessa. Aktiiviset vapakalastajat ovat eniten irtautuneet yhteen paikkaan kiinnittyneestä kalastamisesta ja matkustavat kotimaassa ja ulkomailla selvästi muiden profiilien edustajia useammin. Toiminta on usein kavereiden kesken ja asiakkuuksien varassa tapahtuvaa. Rahankäyttö on muita profiileja suurempaa. Viestintäkanavana merkittäväksi on noussut sosiaalinen media. Monessa suhteessa toisenlaisia ovat esimerkiksi pyydyspainotteiset aktiivikalastajat. Heidän toimintansa keskittyy kodin tai loma-asunnon lähiympäristöön, ja kalastamisen rinnalla on moniin muihin profiileihin nähden aktiivista osallistumista osakaskunnan toimintaan, talkoisiin, ja monenlaisiin paikallisiin hoitotoimiin. Tiedonvaihtokanavia ovat muita profiileja useammin esimerkiksi sanomalehdet. Profiilit tuovat kokonaisuutena esiin sen, että on monta tapaa olla suomalainen vapaa-ajankalastaja. Monille satunnainen kalastaminen näyttää olevan välivaihe kiinnittyneempään ja sitoutuneempaan kalastajuuteen (toiset profiilit), mutta joillekin hyvä juuri sellaisena kun on, satunnaisena harrastuksena. Jos vapakalastuksen suosio vielä nykyisestään kasvaa, on kiinnostavaa nähdä, kanavoituuko kasvu aktiivisiin vai satunnaisiin vapakalastajiin, joiden kulutuskäyttäytyminen on varsin erilaista.