Tilusjärjestelyjen tavoitteet ovat muuttumassa yhä vahvemmin maataloustuotannon tavoitteista osaksi maaseutualueiden maankäytön kehittämistä. Tilusjärjestelyn hyödyt heijastuvat itse maataloustuotannon lisäksi paikallistalouteen sekä välittöminä että pidempiaikaisina vaikutuksina. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli toimia esiselvitystyppisenä avauksena aiempaa kokonaisvaltaisemmalle yhteiskunnallisten vaikutusten arvioinnille. Yhteiskunnalliset vaikutukset jaettiin alueen elinvoimaisuuteen, ympäristöön ja sosiaalisen pääomaan sekä sosiaalisiin vaikutuksiin. Tähän tarkoitukseen kehitettiin kirjallisuuskatsauksen ja asiantuntijatyöpajan avulla vaikuttavuusmittaristo, hankittiin niiden soveltamiseen tarvittava aineisto ja sovellettiin mittaristoa kohdealueille. Esiselvityksen tulokset perustuvat vertailuun, jossa olivat mukana Sievin, Haapajärven, Reisjärven ja Kiuruveden kunnat. Sievin kunnassa on tehty laajoja tilusjärjestelyjä 2000-luvulla, jotka ovat kattaneet 75 % kunnan peltoalasta. Muissa vertailukunnissa tilusjärjestelyjä ei ole tehty, joten ne toimivat vertailukohteina. Sievissä lopettaneiden tilojen osuus oli vertailutiloista alhaisin 2000-luvulla ja MYEL-vakuutettujen keski-ikä nousi vähiten. Tilusjärjestelyt ovat siten yhdessä muiden tekijöiden kanssa vaikuttaneet positiivisesti viljelijöiden jatkamishalukkuuteen ja nuorien hakeutumiseen viljelijöiksi. Sievissä urakointipalvelujen käyttö kasvoi Haapajärveä enemmän 2000-luvulla; vuonna 2010 urakointipalveluja käytti Sievissä 49 % tiloista ja vuonna 2016 jo 69 %. Keskeinen havainto oli vuokrattuna viljellyn pellon osuuden selvä lasku 2000-luvulla. Vuonna 2018 osuus painui 24 %:in, mutta Haapajärvellä osuus nousi jo 37 %:in. Tilusjärjestelyjen yhteydessä maanomistajat valitsevat investointi- ja luopumisvaihtoehtojen välillä. Luopumista helpottaa valtion maanosto tilusjärjestelyiden yhteydessä. Vuokrauksen vähentyminen voi edesauttaa myös peltojen kasvukunnon parantumista. Sievissä ja muissa vertailukunnissa nautakarjatilojen määrä väheni 2000-luvulla yli puolella. Ympäristön monimuotoisuuden kannalta kehitys oli epätoivottavaa, mutta Sievissä tätä kompensoivat osaltaan runsas luonnonhoitopeltojen perustaminen sekä luomutilojen osuuden voimakas kasvu; vuonna 2018 luomutilojen osuus oli lähes 25 %. Tilusjärjestelyt eivät näyttäneet kiihdyttäneen pellonraivausta, sillä raivausmäärät jäivät Sievissä 2000-luvulla vertailukunnista alimmiksi. Tilusjärjestelyillä on voitu päästä samoihin tavoitteisiin pellonraivauksen kanssa, kuten peltolohkojen aiempaa parempaan sijaintiin. Myös sosiaalisen pääoman ulottuvuudet näyttivät Sievissä positiivisilta; viljelijät suosivat ammatillisen tiedon hankinnassa ihmisten välistä vuorovaikutusta (2/3 tiloista) itsenäisen tiedonhankinnan sijaan. Vuosina 2000–2017 päättyneissä tilusjärjestelyissä poistettiin koko maassa 18 tasoristeystä, 62 päätien liittymää ja 150 liittymää muilta maanteiltä. Tämä on osaltaan edistänyt liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta Kokonaiskuvassa on hankalaa erottaa tilusjärjestelyiden suora ja välillinen vaikutus tutkittuun, esimerkiksi paikallistalouden tai yhteisöllisyyden kehitykseen kohdekunnissa. Suoraan maataloustuotantoa palvelevana toimintana vaikutukset ovat helpommin todennettavissa. Tähän tarvitaankin lisää tutkimusta, mitkä mittarit toimivat parhaiten selitettäessä tilusjärjestelytoiminnan laajempia vaikutuksia ympäristöön, paikallistalouteen ja alueen elinvoimaisuuteen. Tilusjärjestelytoimintaa onkin tulevaisuudessa tarkasteltava laajemmin yhteiskunnallisten vaikutusten tuottajana ja arvioitava sitä mm. osana kunnan maaseutu- ja elinkeinopolitiikkaa, alueen ympäristö- ja ilmastovaikutusten hallintaa sekä sosiaalisen pääoman kehittymistä.