Noin 200 000 suomalaista viettää vuosittain arviolta viisi miljoonaa päivää metsästäen monenlaisissa luonnonympäristöissä. Metsästyksellä voi muiden aktiviteettien tavoin olla myönteisiä kansanterveydellisiä vaikutuksia luonnosta saatavien terveys- ja hyvinvointivaikutuksien kautta, joita ovat esimerkiksi mielialan paraneminen sekä fyysisen aktiivisuuden ja sosiaalisten suhteiden lisääntyminen. Terveys- ja hyvinvointihyödyt voidaan ymmärtää itse koettuina ja itsearvioituina terveyshyötyinä, sekä eri tavoin terveystieteen keinoin mitattavina vaikutuksina. Tämä esiselvitys on tehty Suomen riista-keskuksen toimeksiannosta, ja siinä on koottu yhteen kotimaisia ja kansainvälisiä tutkimustuloksia sekä kuvattu mekanismeja, joiden kautta metsästyksen hyvinvointihyötyjen arvioidaan harjoittajilleen syntyvän. Tutkimusnäyttö luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista ulkoiluun ja virkistyskäyttöön liittyen on viime vuosina vahvistunut. Tutkittua tietoa metsästyksen terveys- ja hyvinvointihyödyistä on kuitenkin olemassa vielä varsin vähän. Keskeiset luonnon hyvinvointia tuottavat mekanismit liittyvät fyysiseen aktiivisuuteen, stressistä palautumiseen ja mielialan kohenemiseen, sosiaalisten suhteiden paranemiseen sekä elimistön immuunipuolustuksen vahvistumiseen. Metsästäjiä koskevissa aiemmissa tutkimuksissa ovat erityisesti stressistä palautuminen ja sosiaalisten suhteiden suuri merkitys korostuneet. Metsästysharrastuksen yhteyttä fyysiseen aktiivisuuteen on tutkittu hyvin vähän ja yhteyttä immuunipuolustuksen vahvistumiseen ei ole tiettävästi tutkittu. Kokeellista metsästäjätutkimusta on tehty vähän ja lähinnä terveystieteiden menetelmillä. Pääasiassa on tarkasteltu suurten saaliseläinten käsittelyn ja maastosta vetämisen fyysisestä rasitusta ja sydän-kohtausriskiä. Seurantatutkimuksia on tehty ympäristösaasteiden, erityisesti lyijyn päätymisestä riistaeläinten ruhoon, ja verrattu metsästäjien ja ei-metsästäjien altistumista saasteille. Interventiotutkimusta vaikutusvasteiden mittauksineen ei ole metsästäjillä tehty lainkaan. Koettujen hyvinvointi- ja terveysvaikutusten arvioimista metsästykseen liittyen on tehty kansainvälisestikin vähän. Teemaa on kuitenkin jossain määrin sivuttu kyselytutkimuksissa, joissa on kerätty tietoa metsästyksen motiiveista ja metsästystapahtumissa tyytyväisyyttä tuottavissa tekijöissä. Satunnaisotantaan pohjautuvia metsästäjäkyselyjä terveys- ja hyvinvointiteemasta ei ole tehty Suomessa eikä muuallakaan lainkaan. Aiemmin metsästyksen hyvinvointivaikutuksia on selvitetty lähinnä valtion mailla lupametsästäjien osalta. Kirjallisuuskatsauksen pohjalta hahmoteltiin ensisijaisiksi tutkimustarpeiksi luotettavan ja koko metsästäjäkuntaa edustavan perustiedon tuottaminen erityisesti metsästyksen mielialahyödyistä ja lii-kunnan terveyshyödyistä. Tiedon tuottaminen näistä teemoista edellyttää tutkimusprojektin rakentamista riistakonsernin toimijoiden yhteistyönä.