Tämä raportti taustoittaa Pohjois-Karjalan ja Kiinan välistä puutuotealan tuotteiden ja luon-nontuotteiden (erityisesti sienien ja marjojen) kauppaa sekä luontomatkailun nykytilaa. Raportti luo tilannekuvaa ja toimii esiselvityksenä sille, miten metsäbiotalouden yhteistyötä ja kauppaa Pohjois-Karjalan ja Kiinan välillä voidaan kehittää tulevaisuudessa.
Pohjois-Karjalan metsäteollisuuden tärkein vientituote Kiinaan viennin arvolla mitattuna on liukosellu, jota Suomessa tuotetaan vain Stora Enson Enocellin tehtaalla Uimaharjussa. Kiinassa liukosellua hyödynnetään erityisesti viskoosin tuotannossa tekstiiliteollisuuden tarpeisiin. Kaikesta Kiinaan tuodusta puukuituliukosellusta Enocellin tehtaan osuus on noin 7 prosenttia. Liukosellun kysynnän ennakoidaan kasvavan tulevaisuudessa sekä tekstiiliteollisuudessa että muissa käyttökohteissa. Puutuotteiden osalta kauppa Pohjois-Karjalan ja Kiinan välillä sen sijaan on ollut vähäistä. Analyysiä vaikeuttaa se, ettei tilastoja puutuotteiden kaupasta maakunnittain ole julkisesti saatavilla. Vaikka maakunnan puuresurssit mahdollistaisivat puutuotteiden tuotannon lisäämisen, Pohjois-Karjalassa toimivia puutuotealan yrityksiä on lukumääräisesti vähän, ne ovat pieniä ja suuntautuneet lähinnä kotimarkkinoille. Syötävät marjat ja sienet ovat yleisimpiä luonnontuotteita (metsän ei-puuaineisia tuotteita) Suomessa. Niiden lisäksi Suomen metsien luonnontuotteista hyödynnetään muun muassa villiyrttejä, syötäviä kasveja, koivun mahlaa, pihkaa ja tervaa. Metsätalous ei estä luonnontuotteiden hyödyntämistä, sillä yhteiskäyttö on usein mahdollista ja kannattavaa. Marjoihin ja sieniin perustuvan liiketoiminnan haasteista yksi tärkeimmistä on satojen voimakas vuotuinen vaihtelu, joka johtuu sääolosuhteista. Marjojen ja sienten kaupallista hyödyntämistä voisi kasvattaa, sillä suurta osaa sadosta ei kerätä. Herkkutatti on yleisin Suomesta vientiin menevä sieni. Sieniä ei kuitenkaan tällä hetkellä viedä merkittävissä määrin Kiinaan. Marjoja, pääasiassa mustikkaa ja puolukkaa, viedään lähinnä jäädytettyinä. Kiinan luonnontuotemarkkinat ovat maailman suurimmat, mikä voisi avata mahdollisuuksia myös suomalaisille luonnontuotteille. Pohjois-Karjalassa voisi olla potentiaalia tuottaa erityisiä korkeamman jalostusasteen tuotteita, kuten mustikka- ja muita marjajuomia kiinalaisille terveystuotteiden markkinoille. Myös erikoisluonnontuotteille, kuten koivun mahlalle tai pakurin ja lakkakäävän kaltaisia erikoissieniä sisältäville terveystuotteille, voisi olla mahdollisuuksia Kiinan markkinoilla. Luontomatkailu herättää kiinnostusta kiinalaisten matkailijoiden keskuudessa, ja Pohjois-Karjalassa on potentiaalia vastata luontomatkailun kasvavaan kysyntään. Kolin kansallispuiston alue koetaan vetovoimaisena, ja se on Suomen neljänneksi suosituin kansallispuisto kävijämäärissä mitattuna. Toistaiseksi Pohjois-Karjalan alueelle tulevien kiinalaisten matkailijoiden vuosittainen määrä on ollut vähäinen, mutta se on kuitenkin selvässä kasvussa erityisesti johtuen alueelle suuntautuvasta koulutusmatkailusta. Pohjois-Karjalaan on myös suunnitteilla merkittäviä investointeja kestävän matkailun ja alueen vetovoiman kehittämiseksi. Kasvun mahdollisuuksia tuovat koulutusmatkailun lisäksi yksilömatkailijoille kohdennettavat erilaiset puhtaaseen luontoon ja hyvinvointiin liittyvät luontomatkailupalvelut. Projektin seuraavassa vaiheessa kartoitetaan ja haastatellaan metsäbiotaloudessa toimivia pohjoiskarjalaisia pk-yrityksiä ja pyritään selvittämään toimialakohtaisesti (puu- ja luonnontuotteet sekä matkailu), mitkä yritykset ja millaisilla voimavaroilla ne olisivat kiinnostuneita lisäämään kaupallista yhteistyötä kiinalaisten kanssa. Kiinnostuneiden yritysten lisäksi pyritään selvittämään tarkemmin, millaisille pohjoiskarjalaisille puutuotteille ja luonnontuotteille olisi kysyntää Kiinassa ja millaisia matkailupalveluja voitaisiin Pohjois-Karjalassa tuottaa erityisesti kiinalaisten matkailijoiden tarpeisiin. Saatujen tulosten perusteella voidaan arvioida, millaista taloudellista arvonlisää, työllisyysvaikutuksia ja verotuloja voitaisiin Pohjois-Karjalaan saada lisäämällä yhteistyötä kiinalaisten toimijoiden kanssa. Lisäksi kartoitus selventää, millaisia pullonkauloja, ongelmia ja mahdollisia aloitusvaikeuksia pk-yritykset kokevat kaupan ja yhteistyön lisäämisessä.