Luonnon hyvää tekeviä vaikutuksia ihmisen hyvinvoinnille ja terveydelle tunnistetaan koko ajan lisää. Samaan aikaan luonto- ja hyvinvointimatkailu ovat vahvistuvia suuntauksia, trendejä, meillä ja maailmalla. Green Care hyödyntää luontoelementtejä tavoitteellisesti ihmisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Blue Wellbeing ja Blue Care -termien alla tunnistetaan luonnon sinisen osan, vesistöjen, hyvinvointivaikutukset arjen ympäristöstä sosiaali- ja terveysalan palveluihin. Luontoon ja hyvinvointiin liittyvien palvelujen kehitys mahdollistaa uudenlaista liiketoimintaa. Tässä raportissa tarkastellaan kahden erilaisen, luonnonvesien vahvasti leimaaman alueen mahdollisuuksia sinisten hyvinvointipalvelujen toimintaympäristöinä. Puumalassa leimallista on Saimaan järvimaisema ja Oulun Hupisaarten kaupunkipuistossa puroverkosto ja Oulujoen alajuoksu. Näkökulmaksi on valittu palveluntuottajan mahdollisuudet näissä ympäristöissä. Asiakasnäkökulma jätettiin tässä tarkastelussa vähemmälle huomiolle, sillä uudempia hyvinvointipalveluja ei alueilla juuri tuoteta tai niitä ei tunnisteta riittävän hyvin. Esimerkiksi luontoliikunnan palvelut mielletään enemmän virkistys- kuin hyvinvointipalveluiksi. Selkeämmän palvelumuotoilun tarve ilmeni siis molemmissa tarkastelluissa kohteissa. Vesiluonto on erottamaton osa molempien kohdealueiden historiaa ja nykyisyyttä. Vesiluontoa osataan arvostaa. Veden läsnäolon positiivinen henki tunnistetaan ja sitä on hyödynnetty alueiden tuotemerkkinä (brändinä). Näiden vahvistaminen entisestään voisi kuitenkin tarjota uutta pontta markkinointiin, joka alueilla tunnistetaan yhdeksi palvelujen kasvattamisen haasteeksi. Uusien kokeilujen ja ideoiden testaaminen ja uudenlaisten tapahtumien järjestäminen nähdään mahdollisuutena. Vesiympäristöjen hyvä saavutettavuus, turvallisuus ja puhtaus nousevat paikallisissa keskusteluissa tärkeiksi teemoiksi. Vesimaisema, vesiluonnon monimuotoisuus ja valtakunnallisesti tunnetut, paikallisesti tärkeät eläimet, Hupisaarten taimen ja Puumalan saimaannorppa, ovat tärkeitä sekä matkailu-, varhaiskasvatus- tms. palveluissa että alueiden brändien rakentamisessa. Usein pelkkä mahdollisuus tunnuseläimen näkemiseen riittää elämyksellisen kokemuksen syntymiseen. Alueet ovat toimintaympäristöinä erilaisia, mutta vesiluontoon liittyvien palvelujen kehittämisen kannalta osin samankaltaisia. Tehtyjen kyselyjen ja haastattelujen perusteella odotukset molempien kehittämistä kohtaan ovat suuret, mutta samalla todettiin, että kehittämisessä pitää olla myös maltillinen, jotta alueiden tietty luonnontilaisuus ja rauha säilyvät. Luonnon ja vesien hyvinvointivaikutukset tiedostetaan kuitenkin hyvin ja yhteistyötä halutaan tehdä, jotta palveluja ja mahdollisesti uutta yritystoimintaa saadaan kehitettyä.