Eläinaineksen tehokas hyödyntäminen sikatiloilla -hankkeessa selvitettiin kahden Suomessa yleisesti käytetyn, jalostusstrategioiltaan erilaisen emakkohybridin, DanAvl ja Topigs Norsvin, jälkeläisten tuotanto-ominaisuuksia ja tuotannon kannattavuutta. Nelivuotinen hanke (1.8.2016–31.7.2020) koostui neljästä työpaketista. Kolmen ensimmäisen työpaketin tavoitteena oli löytää ratkaisuja eläinaineksen käyttöön ja kannattavuuteen porsas-, välikasvatus- ja lihasikatuotannossa. Neljäs työpaketti keskittyi hankkeen hallinnointiin ja tiedotustoimintaan. Hanke kehitti sianlihan tuotantoketjun toimijoille uusia, käytännönläheisiä toimintatapoja tiloilla tehtävään eläinaineksen valintaan, tuotanto-ominaisuuksien vertailuun ja tuotannon kannattavuuden arviointiin. Hanke lisäsi sikalaverkostojen yhteistyötä ja tiedon saannin avoimuutta taloudellisesti kannattavan sika-alan hyväksi ja kehitti uusia toimintatapoja, joilla tiloilla tehtävän seurannan ja testaustoiminnan tulokset saadaan nopeasti käyttöön yritysten kehittämiseksi. Hankkeen tulosten perusteella tiineyden kesto oli noin kaksi päivää pidempi DanAvl emakoilla kuin Topigs Norsvin emakoilla. Pahnuekoko oli suurempi ja kasvoi nopeammin porsimiskerroittain DanAvl emakoilla kuin Topigs Norsvin emakoilla. Topigs Norsvin emakoiden jälkeläisillä oli välikasvatusvaiheessa erittäin merkitsevästi parempi päiväkasvu kuin DanAvl emakoiden jälkeläisillä. Lihasikavaiheen kasvussa tai rehuhyötysuhteessa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja DanAvl ja Topigs Norsvin emakoiden jälkeläisten välillä. Topigs Norsvin emakoiden jälkeläisillä oli kuitenkin merkitsevästi korkeampi lihaprosentti kuin DanAvl emakoiden jälkeläisillä. Taloudellisessa tarkastelussa hankkeessa kerätyn tuotosaineiston ja teurastamoiden suuremman tuotantoaineiston sekä talouden tunnuslukujen avulla eri hybridilinjoille tehtiin vertailuskenaariot sekä laskelmia, joiden avulla vertailtiin hybridilinjojen sikojen tuotantokustannuksia ja taloudellista tuottoa. Laskelmien perusteella Topigs Norsvin hybridillä porsaan tuotantokustannus oli hieman korkeampi kuin DanAvl hybridillä, mutta Topigs Norsvin hybridin jälkeläisillä lihasian tuotantokustannus jäi kuitenkin alemmaksi ja myös ruhon arvo oli myös hieman korkeampi kuin DanAvl jälkeläisillä. Ruhon osien painon mukaan laskettuna DanAvl jälkeläisillä oli kuitenkin hieman korkeampi ruhon arvo (€/kg), mutta erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Hanke sai rahoitusta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta ja sen toteuttaja oli Satafood Kehittämisyhdistys ry yhdessä Finnpig Oy:n ja Luonnonvarakeskuksen kanssa ja se toteutettiin Satakunnan, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan ELY -keskusten alueella. Hankkeen käytännön toteutus tehtiin yhteistyössä kohdealueen sikayrittäjän kanssa.