Poronhoito on joutunut yhä enemmän sopeutumaan muiden elinkeinojenmaankäyttömuotojen, asutuksen ja lomarakentamisen laajenemisen aiheuttamiin vaikutuksiin laidunympäristössä. Muun muassa Kuusamon alueella välit poronhoidon ja maatalouden harjoittajien välillä ovat jännitteiset, ja ristiriitatilanteiden kärjistymisen seurauksena on jopa esitetty vaatimuksia porojen vapaan laidunnusoikeuden lakkauttamisesta ja poronhoitoalueen rajan siirrosta pohjoiseen. Lapin ELY -keskuksen rahoittamassa PALOMA-hankkeessa (2019–2020) selvitetään poronhoidon, maatalouden, asutuksen ja lomarakentamisen välisten ongelma- ja ristiriitatilanteiden syitä ja vaikutuksia Kuusamossa sekä tuotettiin ehdotuksia ongelmatilanteiden pitkäjänteiseen hallintaan ja ennaltaehkäisyyn. Hanke teki toimintatutkimusta, jossa lähestymistapana oli ristiriitatilanteiden tunnistaminen ja ratkaisujen puntaroiva etsiminen. Tilanteen taustoittamiseksi tarkasteltiin laidunympäristön muutosta ja käytettävyyttä paikkatiedon avulla, tehtiin yksilöhaastatteluja ja järjestettiin fokusryhmäkeskusteluja. Maanviljelijöiden sekä vapaa-ajan ja vakinaisten asukkaiden suhtautuminen poroihin vaihtelee voimakkaasti. Osa reagoi pihaporoihin voimakkaan kielteisesti, osa suhtautuu neutraalisti ja joillekin mökkiläisille poro on ilmeisesti eksoottinen lisä. Jännitteet johtuvat osaltaan selvistä vahingoista, joita porot aiheuttavat. Jos aitoja, toimivia veräjiä ja karkotteita ei ole, porot päätyvät viljelyksille ja satovahinkoja syntyy. Pihaporot koetaan paikoin ongelmaksi, kun ne syövät ja kaivavat puutarhojen istuksia ja ulostavat pihamaille ja terasseille. Vapaa-ajan asuntojen ja omakotitalojen pihoja ja puutarhoja ei pääsääntöisesti ole aidattu eikä laki velvoita paliskuntaa aitaamaan mökkejä. Toisaalta Kuusamon kiista koskettaa vain vähemmistöä osapuolten edustajista, ja suurin osa henkilöistä tulee keskenään toimeen. Kuusamon porokiistaan vaikuttaa myös tekijöitä, jotka eivät ole riippuvaisia osapuolten toiminnasta tai välisistä suhteista. Maankäyttö on muuttunut ja laajentunut voimakkaasti ja petopaine alueella on korkea. Sää ja hyönteiskiusa vaikuttavat porojen käyttäytymiseen ja koettuun porohaittaan. PALOMA keräsi tietoa porokohtaamisista ja niiden ajallisesta ja paikallisesta sijoittumisesta Kuusamoon kesän 2019 aikana Porovahtipalvelun kautta. Palveluun kuuluivat Porovahtipuhelin ja -nettilomake. Kokeilun tavoitteena oli kokemustiedon kerääminen ja ongelmatilanteiden ratkaisemisen tukeminen. Ongelmatilanteet dokumentoitiin ja välitettiin paliskuntiin. Paliskunnat puolestaan raportoivat tarvittavista ja tehdyistä toimenpiteistä. Porovahtipalvelu oli auki 22.5.–30.9.2019. Tänä aikana palveluun tuli 491 ilmoitusta. Heinäkuu oli ilmoitusten osalta vilkkain kuukausi. Liki puolet ilmoituksista koski poroja asuintalojen pihalla. Loput ilmoitukset jakaantuivat melko tasan maanviljelysalueille ja loma-asutusalueille. Koetut porohäiriöt keskittyvät ilmoitusten perusteella muutamalle alueelle. Yleisin syy ottaa yhteyttä oli se, että porot olivat sotkeneet paikkoja jätöksillään. Vahingot pihaistutuksille tai kasvimaille sekä viljelyksille aiheutuneet vahingot olivat seuraavaksi yleisimmät syyt yhteydenottoon. Porovahti koettiin neutraaliksi välikädeksi, joka auttoi tiedon keräämisessä ja välittämisessä. Sekä ilmoittajat että paliskunnat toivoivat palvelun jatkuvan Kuusamossa. Pysyvämpien ratkaisumallien luomiseksi perustettiin paikallinen yhteistyöryhmä. Yhteistyöryhmä tarjosi mahdollisuuden osapuolten tapaamisille, rakentavalle keskustelulle ja tiedottamiselle. Yhteistyöryhmän ensisijaiseksi tavoitteeksi tuli ongelmien tunnistaminen ja ratkaisuvaihtoehtojen luotaaminen ja ristiriitatilanteiden ehkäiseminen. Ryhmän koostumuksesta, toimintaperiaatteista ja -säännöistä sovittiin yhdessä. Ryhmä kokoontui kuusi kertaa. Yhteistyöryhmä keskusteli toiminnan periaatteista ja säännöistä ja muodosti toiminta- ja viestintäsuunnitelman. Ryhmän kanta on, että toimintaa tulisi jatkaa, mutta toiminnan järkevyyden ja vaikuttavuuden kannalta olisi tärkeää saada kaikki keskeiset osapuolet, esimerkiksi maataloustuottajat sitoutumaan keskusteluun ja toimivien ongelmanratkaisujen etsimiseen. Kuusamon kaupunki otti tehtäväkseen kutsua kokoon laajapohjaisen eri elinkeinoista koostuvan ryhmän jatkamaan yhteistyöryhmän aloittamaa keskustelua toimintojen yhteensovittamisesta.
PALOMAn tuloksilla on käytännön merkitystä poronhoitotyössä, maankäytön suunnittelussa ja poroelinkeinon hallinnossa. Hankkeen jälkeen Kuusamossa on käytettävissä toimiva Porovahtipalvelun malli ja runsas aineisto yleisistä ja erityisestä ongelmatilanteista sekä käytännöllisiä ideoita niiden ratkomiseksi. Hanke toi paliskunnille kattavasti tietoa siitä, missä päin Kuusamoa porot koetaan ongelmallisiksi ja miksi. Asukkaille tutkimus tuotti tietoa siitä, miten paliskunnat reagoivat ilmoituksiin ja miksi. Myös esimerkiksi kaupunki sai lisätietoa ja kontakteja kehittämään kaupunkisuunnittelua ja kaavoitusta. Hanke auttoi keskusteluyhteyden parantamisessa. Ilmiselvästi jännitteet joidenkin viljelijöiden ja joidenkin poronhoitajien välillä ovat kireät, mutta tämä ei koske kaikkia. Porovahtipalvelun ja yhteistyöryhmän jatko ovat hankkeen päättyessä avoimia. Tarve on tunnustettu PALOMAn ohjausryhmässä, perustetussa yhteistyöryhmässä ja Porovahtipalvelusta saadusta kansalaispalautteesta. PALOMA tarjoaa lukuisia toimintasuosituksia. Nämä liittyvät Porovahtipalvelun hyväksi koettuihin käytäntöihin, toimivan yhteistyön ja neuvottelun avainkysymyksiin, paikkatiedon hyödyntämiseen toimintojen yhteensovittamisessa, kansalaishavainnointiin ja ratkaisujen pitkäjänteiseen yhteisluomiseen sekä yleisemmin vuorovaikutukseen ja viestintään, hallintoon ja tutkimukseen.