Rakennus- ja sisustusmateriaaleista ja -tuotteista haihtuvien päästöjen määrät ovat nousseet materiaalien, liimojen, pinnoitteiden, tapettien jne. keskeisiksi laatuvaatimuksiksi. Vähäpäästöisyys on erityisen tärkeää rakennettaessa tai remontoitaessa kohteita riskialttiille ryhmille, kuten allergikoille. Puusta sisäilmaan haihtuvia yhdisteitä on tutkittu viime vuosikymmeninä, mutta tutkimusten lähtökohdat ja tulosten esitystavat vaihtelevat siinä määrin, että asioiden omaksuminen ilman merkittävää ajankäyttöä on aiheeseen syvällisesti perehtymättömälle vaikeaa. Puun sisäilmapäästöistä on kirjoitettu joitain englanninkielisiä yhteenvetoja ja kirjallisuuskatsauksia, mutta aihepiirin kattavaa suomenkielistä tarkastelua ei ole ollut käytettävissä. Tämä raportti kokoaa kansainvälistä ja kotimaista tutkimustietoa puhtaan puun sisäilmapäästöistä. Kaikista puulajeista haihtuu yhdisteitä ympäröivään ilmaan, mutta päästöjen määrä ja koostumus vaihtelevat muun muassa puulajin, näytetyypin ja näytteen käsittelytavan mukaan. Puun interaktio ympäröivän ilman kanssa voidaan estää tai sitä voidaan vähentää pintakäsittelyllä, mutta päästöjen hallinnan näkökulmasta se on tarpeen vain poikkeustapauksissa. Puusta haihtuvien terveydelle haitallisten yhdisteiden pitoisuudet ovat normaaleissa käyttöolosuhteissa niin vähäisiä, ettei suomalaisen puun sisäkäytön rajoittamiselle ole perusteita. Poikkeuksen tekevät tilat, joissa sisäilman laadulle asetetaan erityisvaatimuksia (esim. yliherkkyyskohteet) – tällöinkin päästöjä on helppo hallita esimerkiksi puulajivalinnalla. Vasta-asennetusta puutuotteesta haihtuvien yhdisteiden kokonaispitoisuuden perusteella ei tule tehdä päätelmiä sisäilman laadusta, koska suurin osa yhdisteistä on harmittomia ja päästöt laskevat nopeasti asennuksen jälkeen. Terveydelle ja hyvinvoinnille haitallisten yhdisteiden päästöille on määritelty sekä EU-tasolla että kansallisesti raja-arvoja, joita sisäilman laatuun vaikuttavissa kohteissa käytettävät tuotteet eivät saa ylittää. Puu luetaan kotimaisessa päästöluokituksessa vähäpäästöiseen M1-luokkaan yhdessä lasin, keraamien, luonnonkiven, metallien ja tiilen kanssa. Puu on kuitenkin hygroskooppinen materiaali, josta haihtuvien yhdisteiden määrä ja koostumus muuttuvat ympäristöolosuhteiden (lämpötila, ilmankosteus) mukaan. Niinpä vakioiduissa olosuhteissa tehdyistä päästömittauksista ei voi tehdä suoraviivaisia päätelmiä koskien puun sisäilmapäästöjä esimerkiksi eri vuodenaikoina.