Mökkibarometri on saaristoasiain neuvottelukunnan luoma, toistuvasti toteutettava vapaa-ajan asumisen seurannan väline. Tiedot kerätään yksityisille vapaa-ajan asunnon omistajille kohdennettavalla kyselyllä. Järjestyksessään neljännen Mökkibarometrin kysely tehtiin maalis-huhtikuussa 2021. Mökkibarometri 2021 toteutettiin saaristoasiain neuvottelukunnan toimeksiannosta. Tämänkertaisen barometrin yhteydessä toteutettu kirjallisuus- ja tilastoanalyysi piirtää vapaa-ajan asumisen yleistymisen pitkän kaaren vuodesta 1990 nykypäivään. Se kuvaa samalla monipaikkaisuuden voimistumista. Kansainvälisessä vertailussa Suomi erottuu vapaa-ajan asumisen maana. Yhä useampi suomalainen ei kiinnity ainoastaan vakituiseen asuinpaikkaansa. Mökkeilyn määrä ja sen suhteellinen merkitys vaihtelevat suuresti alueittain ja vuodenajoittain. Vapaa-ajan asuntojen määrä on jatkuvasti kasvanut, ja vuonna 2020 maassamme oli 508 289 Tilastokeskuksen määritelmän mukaista kesämökkiä. On kuitenkin arvioitu, että todellisuudessa vapaa-ajan asumisen käytössä olevia asuntoja voi olla huomattavasti enemmänkin. Mökkibarometrin 2021 kyselyn perusteella vapaa-ajan asuntoa toistuvasti (huolimatta käytön määrästä) käyttäviä on keskimäärin 4,7 (mediaani 4). Erilaisista laskentatavoista ja vapaa-ajan asunnon määritelmästä riippuen toistuvasti vapaa-ajan asuntoa käyttäviä voidaan siten arvioida Suomessa olevan 2,4–2,9 miljoonaa. Mökkibarometrin 2021 kyselyssä kartoitettiin vapaa-ajan asuntojen saavutettavuutta ja lähiympäristöä, ominaispiirteitä sekä käyttöä ja sen muutosta sisältäen työssäkäynnin ja etätyön vapaa-ajan asunnolta. Niin ikään tarkasteltiin vapaa-ajan asukkaiden suhdetta vapaa-ajan asuntonsa sijaintikuntaan, sekä vapaa-ajan asumiseen liittyvien palveluiden saavutettavuutta ja käyttöä, ja tavaroiden ja palveluiden hankintaa. Vapaa-ajan asuntojen varustetaso on kohentunut edelleen ja jatkanut aiempien barometrien osoittamaa kehitystä. Mökkibarometriin 2016 verrattuna suurempi osa vastanneista aikoi parantaa varustetasoa seuraavan vuoden aikana. Sähkölämmityksen (peruslämpö) pitäminen päällä talvella oli selvästi aiempaa yleisempää: osuus oli nyt 40 prosenttia, kun osuus oli 32 prosenttia Mökkibarometrissa 2016 ja 27 prosenttia Mökkibarometrissa 2009. Fyysiset palvelut ovat etääntyneet vapaa-ajan asukkailta edelleen keskimäärin kauemmas. Esimerkiksi keskiarvoetäisyys vapaa-ajan asunnolta päivittäistavarakauppaan oli nyt 13,2 kilometriä, kun se Mökkibarometrissa 2016 oli 12,9 kilometriä. Yleisesti, siltä osin kuin palveluita oli käytetty tai saatavilla, niihin oltiin kuitenkin suhteellisen tyytyväisiä lukuun ottamatta julkista liikennettä. Asteikolla 1 (Erittäin tyytymätön) – 5 (Erittäin tyytyväinen), ulkokuntalaisten arvioiden keskiarvo esimerkiksi vapaa-aikaan ja harrastuksiin liittyvistä palveluista oli 3,9, kunnallisista palveluista 3,8, ja kaupoista ja ravintoloista 3,7. Myös puhelinyhteyden (keskiarvo 4,0) ja langattoman internetyhteyden (keskiarvo 3,8) toimivuuteen oltiin suhteellisen tyytyväisiä. Ulkokuntalaiset vapaa-ajan asukkaat hankkivat päivittäistavaransa useimmissa tapauksissa vapaa-ajan asunnon sijaintikunnan kaupasta, yli puolet vastanneista vähintään kerran viikossa. Muiden tavaroiden osalta yleisimpiä hankintakanavia olivat vapaa-ajan asunnon ja vakituisen asunnon sijaintikunnan kauppa. Rahamäärällisesti tarkasteltuna reilu puolet ulkokuntalaisten vapaa-ajan asukkaiden kotitalouksista arvioi hankkivansa vapaa-ajan asunnollaan käytetyistä päivittäistavaroista suurimman osan vapaa-ajan asunnon sijaintikunnasta (vastausasteikko: 1 Ei mitään lähiseudulta – 5 Kaikki lähiseudulta, vastausvaihtoehdon 4 tai 5 valinneet). Rakentamiseen ja kunnostamiseen liittyvissä tavaroissa ja palveluissa vastaava osuus oli puolet ja muissa tavaroissa ja palveluissa jonkin verran alle puolet. Keskimääräinen vapaa-ajan asunnolla vietetty aika on kasvanut huomattavasti ja sen odotetaan lisääntyvän tulevaisuudessakin. Vuonna 2020 keskimääräinen vuorokausimäärä oli 103, kun vastaava luku Mökkibarometrissa 2016 oli 79. Kasvu oli erityisen voimakasta vuodesta 2019 vuoteen 2020, jolloin yöpymisten määrä kasvoi 14 vuorokautta. Suhteellisesti voimakkain kuukausittainen kasvu näiden vuosien välillä oli maalis- ja huhtikuussa. Käytön määrä on kasvanut johdonmukaisesti jo aiemmin, mutta nyt poikkeuksellisen voimakasta kasvua selittänee osaltaan koronapandemian aiheuttama poikkeustilanne. Mökkibarometriin 2016 verrattuna yhä suurempi osa vapaa-ajan asuntojen omistajista uskoi vapaa-ajan asuntonsa käytön kasvavan edelleen seuraavien kolmen vuoden aikana. Koronapandemian aiheuttama voimakas etätyöaalto on näkynyt vapaa-ajan asunnoilla. Etätyötä vapaa-ajan asunnolta tehneiden osuus niistä työssäkäyvistä, joille etätyö oli mahdollista, oli 43 prosenttia. Vastaava osuus Mökkibarometrissa 2016 oli 7 prosenttia. Etätyötä vapaa-ajan asunnolta tehneistä kaksi kolmasosaa oli halukkaita ja lisäksi neljäsosa mahdollisesti halukkaita lisäämään etätöitä sieltä käsin. Mökkibarometrin 2021 tulokset osoittavat, että vapaa-ajan asuminen on ilmiönä edelleen voimistunut, ja moni mittari antaa olettaa, että kehitys tulee olemaan samansuuntainen myös lähitulevaisuudessa.