Haku

Vapaa-ajankalastuksen virkistysarvo ja vetovoimatekijät

QR-koodi

Vapaa-ajankalastuksen virkistysarvo ja vetovoimatekijät

Paikalliset ja kotimaassa matkaavat vapaa-ajankalastajat luovat kotimaisen maakuntien kalastuskohteiden kysynnän. Alueille suuntautuvien vierailujen kuvaama kysynnän taso ja ajallinen vaihtelu ilmentävät niiden taloudellista virkistysarvoa ja sen muutosta. Virkistysarvo ja alueiden vetovoimatekijät ovat olennaisia tietoja pohdittaessa monipuolista ja kestävää kalakantojen hyödyntämistä, alueiden kalastusjärjestelyjä, kansalaisten hyvinvoinnin tukemista, luotaessa elinkeinopotentiaalia ja hallittaessa kokonaisuutta. Tämä raportti kokoaa yhteen Luonnonvarakeskuksen VETO-projektin tuloksia. Tutkimuksessa taustoitettiin kotimaisen vapaa-ajankalastuksen viime vuosikymmenten trendejä ja Suomessa asuvien kalastajien matkustamisen suuntautumista kotimaassa. Tutkimuksessa myös selvitettiin kalastajien rahankäyttötietojen avulla, kuinka paljon he käyttävät rahaa kalastusharrastukseensa eri maakunnissa ja merialueilla, ja samalla luovat kysyntää niiden paikallistuotteille ja -palveluille. Kotimaisen kohdekysynnän kehitykseen vaikuttavat lähtökohtaisesti monet taustatekijät, kuten väestön koko ja demografia, kansallinen ja alueellinen kalastajien määrä, suositut pyyntitavat sekä kalavarat. Eniten kotimaisia vapaa-ajankalastajia asuu Uudellamaalla. Muihin maakuntiin nähden poikkeuksellisesti heistä runsas puolet kalasti vuonna 2018 vain muualla kuin kotimaakunnassaan. Kalastamaan matkustaminen suuntautui muissa maakunnissa paitsi Varsinais-Suomessa pääasiassa sisävesille. Suosituimpia kohdemaakuntia kotimaassa matkustaville kalastajille olivat Lappi, Etelä-Savo ja Keski-Suomi, ja suosituimmat merialueet kalastajien lukumäärällä mitaten sijaitsivat Suomenlahdella. Lappiin matkustivat etenkin aktiiviset vapakalastajat, Etelä-Savoon ns. himokalastajat ja seisovia pyydyksiä suosivat aktiivikalastajat. Lapin suosio on kasvanut vierailijoiden kalastuskohteena pitkin 2010-lukua toisin kuin useimpien muiden maakuntien, joissa määrät ovat pääsääntöisesti laskeneet. Kalastonhoitomaksun suorittaneet vapaa-ajankalastajat käyttivät vuonna 2018 keskimäärin 971 euroa vuodessa. Tästä kertyi kansallisesti yhteensä 185,5 miljoonan euron rahankäyttö. Summaan ei sisällytetty vene- ja muita hankintoja, joten kokonaisuutena rahankäyttö on edellä mainittuja summia suurempaa. Lisäksi tutkimuksessa arvioitiin, mikä virkistyskalastuksen taloudellinen arvo Suomessa on eri alueilla kalastajan saaman hyödyn näkökulmasta. Analyysissä käytettiin matkakustannusmenetelmää ja hyödynnettiin Luken keräämiä alueellisia rahankäyttö-, kalastuspäivä- ja kävijämäärätietoja vuodelta 2018. Tutkimuksessa estimoitiin erilliset matkakustannusmallit maakunnille, koko Suomen merialueelle ja koko Suomelle sisä- ja merialueineen. Tulosten mukaan matkan aikakustannus huomioiden kalastuspäivän arvo on suurin merialueella, 140 euroa, ja koko Suomea koskien 104 euroa. Suomen vapaa-ajankalastuksen kokonaisvirkistysarvo oli 528 miljoonaa euroa vuonna 2018. Kaiken kaikkiaan kansallinen kalastajamäärien laskeminen näyttää kohtelevan eri tavalla eri maakuntia. Parhaiten menestyvät petokalojen pyyntiä vapavälineillä tarjoavat pohjoisen kohteet, sekä kesämökkialueina suosituimmat ja suosiotaan kasvattaneet maakunnat.

Tallennettuna: