Tämän Kansallinen metsästrategia 2035:n valmistelun tueksi laaditun taustaselvityksen tarkoituksena oli tarkastella metsäalan toimintaympäristöä, määritellä metsien käyttöä kuvaavat skenaariot ja tuottaa niihin perustuvat laskelmat. Skenaarioanalyysien avulla voitiin arvioida eri skenaarioiden kansantaloudellisia vaikutuksia sekä vaikutuksia puuntuotantoon ja muihin ekosysteemipalveluihin. Metsäalan toimintaympäristö muuttuu poikkeuksellisen nopeasti. Eri muutosten seurauksena metsien tarjoamia tuotteita ja palveluita kohtaan kohdistuu poikkeuksellisen voimakas kysyntä. Metsien hiilinielujen vahvistaminen, lisääntyvä metsien suojelu ja metsäteollisuustuotteiden hyvän kysynnän seurauksena korkeat hakkuutasot johtavat Suomessa haastavaan tavoitteiden yhteensovittamistehtävään metsien käytön osalta. Lähes kaikissa taustaselvityksen skenaariotarkasteluissa hyödynnettiin HIISI-WEM-, HIISI-WAM-, ja WAM-BD-skenaarioihin perustuvien laskelmien tuloksia. HIISI-WEM- ja HIISI-WAM-skenaariot olivat samanlaiset metsäteollisuuden tuotantomäärien ja niistä johdettujen ainespuun hakkuukertymien ja poikkesivat hieman puun energiakäytön ja siitä johdetun energiapuukertymän suhteen. Erona näissä skenaarioissa myös oli, että HIISI-WAM-skenaariossa kasvatuslannoitusten määrää lisättiin merkittävästi nykytasosta, osa harvennuksista tehtiin yläharvennuksina ja kunnostusojitusten määrä rämeillä oli pienempi. WAM-BD-skenaariossa metsäteollisuuden tuotantomäärät ja energiapuun käyttö vastasivat HIISI-WAM-skenaariota, mutta HIISI-WAM-skenaariosta poiketen WAM-BD-skenaarioissa ei korjattu kantoja energiakäyttöön. Lisäksi WAM-BD-skenaarioissa lisättiin suojelupinta-alaa ja luonnonhoitotoimia (säästöpuiden määrän ja lehtisekapuuston osuuden lisääminen). Laskelmatulosten mukaan HIISI-WAM- ja WAM-BD-skenaarioissa runkopuun kasvu, tilavuus ja puuston nettohiilinielu olivat suuremmat kuin HIISI-WEM-skenaariossa. Koska HIISI-WAM-skenaariossa lannoituspinta-aloja lisättiin verrattuna HIISI-WEM-skenaarioon ja hakkuiden pinta-alat olivat suuremmat kuin WAM-BD-skenaariossa, siinä oli myös vuosien 2016–2045 yli summattuna suurimmat typen, fosforin ja orgaanisen hiilen kuormitukset. HIISI-WAM-skenaariossa oli vastaavalla tavalla laskettuna pienin kiintoainekuormitus kunnostusojitusten pienimmästä pinta-alasta johtuen. Metsien monimuotoisuutta eri skenaarioissa tarkasteltiin puuston rakennepiirteiden ja aluskasvillisuuden peittävyyden kautta. HIISI-WAM- ja WAM-BD-skenaarioissa erityisesti yli 30 cm:n paksuisten mäntyjen kokonaistilavuuden lisäys oli suurempaa kuin HIISI-WEM-skenaariossa. WAM-BD-skenaariossa muiden lehtipuiden kuin haavan ja koivun kokonaistilavuus lisääntyi vuoteen 2036 mennessä, kun se HIISI-WEM- ja HIISI-WAM-skenaarioissa hieman väheni tai pysyi samalla tasolla kuin lähtötilanteessa. WAM-BD-skenaariossa suosittiin haapaa ja muita lehtipuita (pl. koivu) säästöpuina uudistushakkuissa, minkä takia niiden kokonaistilavuus oli vuonna 2036 WAM-BD-skenaariossa selvästi suurempi läpimittaluokassa yli 30 cm kuin HIISI-WEM- ja HIISI-WAM-skenaarioissa. Näiden kolmen skenaarion välillä ei ollut suuria eroja aluskasvillisuuden peittävyyksissä. Myös puolukka- ja mustikkasadot poikkesivat vain vähän eri skenaarioiden välillä. Aluskasvillisuuden peittävyyttä ja marjasatoja kuvaavilla malleilla ei pystytty ottamaan huomioon esimerkiksi lannoituksen suoraa vaikutusta, millä oli vaikutusta tuloksiin. Metsien virkistysarvoa voidaan lisätä WAM-BD-skenaarion mukaisilla monimuotoisuustoimilla (suojeltujen metsien pinta-alan, säästöpuiden määrän ja lehtisekapuuston lisääminen). Edellä mainitun kolmen skenaariolaskelman lisäksi metsävarojen ja puuntuotannon osalta analysoitiin SY-BD-skenaarioon perustuvien laskelmien tulokset. SY-BD-skenaario vastasi muutoin WAM-BD-skenaariota, mutta SY-BD-skenaariossa hakkuukertymät perustuivat suurimpaan ylläpidettävissä oleva aines- ja energiapuun hakkuukertymään, joka saatiin laskennallisesti ilman etukäteen määriteltyä kertymätasoa. SY-BD-skenaarion mukaan vuosina 2016–2035 runkopuuta oli mahdollista hakata vuosittain keskimäärin vajaa 7 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin WAM-BD-skenaariossa. Suuremman runkopuun hakkuukertymän takia metsätalouden työvoiman tarve kasvoi ja se oli SY-BD-skenaariossa 10 % suurempi kuin WAM-BD-skenaariossa. SY-BD-skenaariossa uudistushakkuuala oli suurempi ja vastaavasti kasvatushakkuuala pienempi kuin WAM-BD-skenaariossa. Viidentenä analysoitavana skenaariona tässä taustaselvityksessä oli BIO-skenaario. HIISI-WEM- ja BIO-skenaarioihin perustuen tuotettiin arviot metsäteollisuuden ja -talouden arvonlisäyksen ja työllisyyden kehityksistä kerrannaisvaikutuksineen vuoteen 2050 saakka. HIISI-WEM- ja BIO-skenaarioissa markkinakehitys ja toimintaympäristön muutostekijät vaikuttivat Suomessa tuotettujen metsäteollisuustuotteiden tuotantomääriin, puun kysyntään ja metsätalouteen. Skenaariot erosivat toisistaan siten, että BIO-skenaariossa kotimaassa tapahtuva sahatavaran jatkojalostus oli suurempaa. Tulosten perusteella metsäsektorin tuottama oma arvonlisäys on vuonna 2050 BIO-skenaariossa noin 2,4 miljardia (31 %) euroa ja HIISI-WEM-skenaariossa vajaa 1,8 miljardia euroa (23 %) suurempi kuin vuonna 2020. Kerrannaisvaikutukset ovat BIO-skenaariossa vuonna 2050 vajaa 1,3 miljardia (27 %) suuremmat kuin vuonna 2020 ja yli puoli miljardia euroa suuremmat kuin HIISI-WEM-skenaarion kerrannaisvaikutukset vuonna 2050. Välitön työllisyys laskee BIO-skenaariossa lähes kolmanneksen ja HIISI-WEM-skenaariossa yli kolmanneksen, vuoteen 2050 mennessä. Kerrannaisvaikutukset huomioon ottaen kokonaistyöllisyys laskee noin 36 500 työllistä BIO-skenaariossa ja 41 500 työllistä HIISI-WEM-skenaariossa.