Lehmän A2-maito kiinnostaa tänä päivänä kuluttajia yhä enemmän ja etenkin heitä, jotka saavat vatsaoireita tai muita oireita tavallisesta kaupan maidosta. Yhdeksi syyksi maito-oireisiin on esitetty maidossa olevaa proteiinia, beetakaseiinia, jonka rakenne ja pilkkoutumistuotteet ovat erilaiset A1- ja A2-maitojen välillä. Suomalaiset alkuperäisnautarodut, kuten pohjoissuomenkarja eli lapinlehmä, tuottavat pääasiassa A2-maitoa. Tämä katsaus käsittelee A1- ja A2-maitojen vaikutuksia terveyteen uusimman tutkimuskirjallisuuden valossa, mukaan lukien sekä ihmisillä että eläinkoemalleilla tehdyt tutkimukset. Maidon A1- ja A2-beetakaseiinien vaikutusten lisäksi katsauksessa käsitellään niiden aineenvaihduntatuotteiden, beetakasomorfiinien, vaikutuksia. Nämä proteiinien pilkkoutumistuotteet ovat opioidipeptidejä ja sisältävät morfiinin kaltaisia rakenteita. Niistä tärkein ihmisen terveyden kannalta on kasomorfiini bBCM7, jota vapautuu erityisesti lehmän maidon A1-tyypin beetakaseiineista. Eläinmalleilla tehdyt tutkimukset viittaavat siihen, että A1-tyypin beetakaseiini aiheuttaa vaihtelevan asteista tulehdusta mahasuolikanavassa ja vaikutuksia voi ilmetä myös muualla elimistössä. Eläinmalleilla tulehdukset ovat olleet kuitenkin lieviä. A2-tyypin beetakaseiinin nauttimisella ei tällaista vaikutusta ole tai se on olennaisesti heikompi. Lisäksi A1-tyypin beetakaseiini on niin eläimillä kuin ihmisilläkin tehdyissä tutkimuksissa hidastanut suoliston toimintaa. Ihmisellä tehdyistä tutkimuksista voidaan todeta, että sekä maidosta oireita saavilla että laktoosi-intoleranteilla henkilöillä A2-maito on aiheuttanut vähemmän koettuja suolistovaivoja ja tulehdusoireita kuin A1-tyypin beetakaseiineja sisältävät maidot. Nämä tutkimukset viittaavat siihen, että A1-tyypin beetakaseiinit ja niistä irtoava bBCM7 voivat olla yksi syy ihmisten maidosta saamiin oireisiin. Vatsaoireiden lisäksi eläinmalleilla ja ihmisillä on tutkittu A1-maidon neurologisia vaikutuksia ja yhteyksiä yleisiin kansantauteihin. Suoria yhteyksiä neurologisiin oireisiin tai häiriötiloihin ei ole voitu todeta. Esimerkiksi tulokset lehmänmaidon yhteydestä vauvojen uniapneaan ovat ristiriitaisia. Selkeää näyttöä ei ole myöskään toistaiseksi saatu bBCM7:n yhteydestä erilaisiin autismin kirjoon kuuluviin häiriöihin. Kiinalaisilla koehenkilöillä tehdyissä tiedon käsittelyn nopeutta ja tarkkuutta mittaavissa (kognitiivisissa) tutkimuksissa A2-maitoa käyttäneiden koehenkilöiden on todettu suoriutuvan paremmin kuin A1-maitoa nauttineiden koehenkilöiden. Esikouluikäisten lasten keskittymiskyvyn paraneminen A2-maitojakson jälkeen liittyi tutkijoiden mukaan todennäköisesti vatsa- ja tulehdusoireiden vähenemiseen. Tässä katsauksessa läpi käydyissä tutkimuksissa ei ole löydetty näyttöä A1-tyypin beetakaseiinien yhteydestä tyypin 1 diabetekseen, astmaan tai valtimotaudin riskeihin. Runsaasti maitotuotteita käyttävissä länsimaissa valtimotautia on enemmän kuin vähän lehmänmaitoa käyttävissä kehittyvissä maissa, mutta yhteys selittyy pikemminkin länsimaisten ihmisten elintavoilla kuin A1-beetakaseiinia sisältävän maidon käytöllä.