Viimeisen vuosikymmenen aikana Suomessa on enenevästi kiinnitetty huomiota riistatalouteen, joka on ymmärrettävissä riistaeläinten hoitoon ja metsästykseen sekä niihin liittyvän ravinnon, tuotteiden ja palvelujen tuotantoon yhdistyvänä biotaloutena. Riistatalous yhdistyy Suomessa keskeisesti hirveen, valkohäntäpeuraan ja metsäkauriiseen, joiden metsästyssaalis ja osallistujamäärät ovat muihin riistalajiryhmiin nähden merkittäviä. Pyyntilupasuunnittelu ja tavoitelinjaukset tapahtuvat ensisijaisesti alueellisella mittakaavalla, ja tietoa tarvitaan erilaisten toimintavaihtoehtojen punnintaan. Aluetason tiedontuotantoa tukemaan käynnistettiin keväällä 2022 Luonnonvarakeskuksen esiselvitysprojekti yhteistyössä Suomen riistakeskuksen ja Metsähallituksen kanssa. Tämä raportti kokoaa yhteen työn keskeiset tulokset ja etsii vastauksia kysymykseen, miten voidaan mitata aluetasolla hirvieläinten metsästyksen arvoja harrastajille ja harrastukseen liittyvän rahankäytön talous- ja hyvinvointivaikutuksia. Esiselvityksen osana yhteistyössä mukana olevien organisaatioiden asiantuntijajoukko kokoontui kolme kertaa. Ensimmäisellä kerralla ideoitiin tiedontuotannon mahdollisia mittauskohteita, toisella hahmoteltiin tutkimuskirjallisuuden ja asiantuntijoiden ideoiden pohjalta tiedonkeruun toteutustapoja, ja kolmannella kommentoitiin tämän raportin luonnosversiota kokonaisuutena. Esiselvityksen toteutuksesta ja johtopäätöksistä vastaa tämän raportin kirjoittaja. Erityisesti pienten hirvieläinten metsästyksen osalta toiminnan taloudellista arvoa sekä taloudellisia vaikutuksia tunnetaan kansallisella tasolla ja aluetasolla heikosti. Alue- ja hirvitalousaluetasolla taloudellista tietoa on kaikkien hirvieläinten metsästyksen osalta olemassa hyvin vähän. Hirvieläinten metsästäjien rahankäyttöä ei ole pitkiin aikoihin kartoitettu kiinteiden kustannusten osalta. Metsästäjien hyvinvointia ei ole tutkittu kokeellisin menetelmin, eikä ole tarkasteltu terveyden yhteyttä metsästykseen osallistumiseen. Keskeisimmiksi tutkimusprojektien tiedonkeruumenetelmiksi valikoituivat metsästäjille ja seurueille suunnatut verkkokyselyt, ja täydentävinä menetelminä haastattelut. Raportti päätyy ehdottamaan rahoituksen niin salliessa useiden tutkimusprojektien perustamista, joilla jo lähivuosina voidaan valottaa tutkimuskentän katveita ja tarjota päätöstukea muiden hirvieläimiin liittyvien näkökulmien esiintuonnin rinnalla.