Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten jatkuvapeitteisessä metsäkasvatuksessa käytettävä poimintahakkuu eroaa hakkuun tuottavuuden, puunkorjuun kustannusten ja korjuujäljen osalta tasaikäisrakenteisessa metsätaloudessa käytettävistä alaharvennuksesta ja avohakkuusta. Tut-kimukseen valittiin Lapista mäntyvaltaisia kuivahkon kankaan metsiköitä, joissa oli luonnostaan puuston eri-ikäisrakenteisuutta, ja joihin voitiin rintarinnan soveltaa sekä jatkuvan kasvatuksen poimintahakkuita että jaksollisen metsänkasvatuksen hakkuutapoja. Tulosten vertailtavuuden varmistamiseksi korjuukonekalusto, samoin kuin koneenkuljettaja olivat samat koko tutkimuksen ajan. Hakkuukoneeseen oli asennettu videokamera, jonka avulla hakkuutyö videoitiin alusta loppuun. Videoaineiston analysoinnissa määritettiin runkokohtainen aika työvaiheittain ja se yhdistettiin hakkuukoneen mittalaitteen tuottamaan runkokohtaiseen tilavuustietoon. Kootun aineiston pohjalta laadittiin tuottavuusmallit harvennushakkuulle, poimintahakkuulle ja avohakkuulle. Korjuukustannusten vertailulaskelmat (hakkuu + metsäkuljetus) perustuivat tuotettuihin hakkuun tuottavuusmalleihin sekä olemassa oleviin metsäkuljetuksen tuottavuusmalleihin ja metsäkoneiden kustannuslaskentapohjiin.
Vertailulaskelmien korjuuolosuhteet johdettiin aikatutkimuskoealatietojen pohjalta ja korjuukohteiden metsäkuljetusmatkaksi oletettiin 300 metriä. Aikatutkimuskoealojen mukaisissa korjuuolosuhteissa hakkuupoistuman hehtaaritiheys vaihteli harvennushakkuilla 85–1532 rungon, poimintahakkuilla 126–1718 rungon ja avohakkuilla 430–1601 rungon välillä. Hakkuukertymän keskiarvo aikatutkimuskoealoilla oli harvennushakkuulla 61,3 m3/ha, poimintahakkuulla 88,1 m3/ha ja avohakkuulla 140,4 m3/ha. Hakkuukertymän vaihteli harvennushakkuilla 8–164 m3/ha välillä, poimintahakkuilla 15–215 m3/ha välillä ja avohakkuilla 50–273 m3/ha välillä. Avohakkuun mallinnettu käyttötuntituottavuus oli rungon käyttöosan tilavuudesta riippuen 1,0–7,0 m3/E15h suurempi ja vastaavasti hakkuukustannus 0,3–3,8 €/m3 alempi kuin harvennus- ja poimintahakkuilla kun hakkupoistuman tiheys oli 500 runkoa hehtaarilla ja hakattujen runkojen järeys oli 0,03–0,8 m3. Harvennus- ja poimintahakkuun välinen ero hakkuun tuottavuudessa ja kustannuksessa oli hyvin pieni. Hakkuukustannusvertailussa poiminta- ja harvennushakkuiden kustannuskäyrät leikkasivat laskentaperusteista riippuen, kun rungon käyttöosan tilavuus oli 0,06–0,2 m3. Em. suuremmilla rungon käyttöosaan tilavuuksilla alaharvennuksen hakkuukustannukset olivat poimintahakkuuta 0,01–0,10 €/m3 alemmat. Poimintahakkuissa poistettavien puiden valinta tehtiin yläharvennusperiaatteella, eli poistettavat puut olivat pääsääntöisesti järeämpiä ja harvennusvoimakkuus metsän uudistumisen edistämiseksi suurempi kuin alaharvennusperiaatetta noudattavilla harvennushakkuilla, mikä ilmeni alempina puunkorjuukustannuksina hakkuutapojen välisessä kustannusvertailussa aikatutkimuskoealojen mukaisissa korjuuolosuhteissa. Vastaavasti suuremmasta hakkuutyön ja metsäkuljetuksen tuottavuudesta johtuen avohakkuilla puunkorjuukustannus (€/m3) oli alempi kuin harvennus- ja poimintahakkuilla, vaikka hakkuukertymä tai rungon käyttöosan keskitilavuus olivatkin samat. Raportti on kirjoitettu osana KOPO – Korjuukustannukset Lapin poimintahakkuukohteissa hanketta, jonka hankekoodi oli A76935. Rahoittajana toimi Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja hanke toteutettiin 01.05.2021 - 30.06.2023 välisenä aikana.