Euroopan komissio julkaisi vuonna 2020 pellolta pöytään -strategian osana vihreän kehityksen -ohjelmaa. Strategia asetti eurooppalaiselle maataloustuotannolle kunnianhimoisia tavoitteita, joista Suomen kannalta keskeisimmät ovat ravinnehävikin puolittaminen, kasvinsuojeluaineiden käyttömäärien ja riskien puolittaminen sekä luomualan kasvattaminen 25 prosenttiin peltoalasta. Tässä työssä tarkasteltiin keinoja näiden tavoitteiden saavuttamiseen ja siihen tarvittavaa politiikkaohjausta. Työn tavoitteena on tarjota näkökulmia tulevaisuuden maatalouspolitiikan suunnitteluun. Keskeinen johtopäätös on, että nykyistä politiikkaa täytyy merkittävästi muuttaa, jos tavoitteet halutaan saavuttaa. Politiikkaohjauksen sisältöä hahmoteltiin vaihtoehtoisten politiikkaskenaarioiden kautta. Menetelmänä käytettiin backcasting-tarkastelua, jossa tunnistetaan erilaisia kehityspolkuja tiettyyn tulevaisuusvisioon. Esitetyistä kehityspoluista ensimmäisessä maataloustuotannolle asetetaan nykyistä huomattavasti tiukempia rajoituksia ja vaatimuksia tuotantopanoskäyttöön ja ravinteiden kierrätykseen liittyen. Toinen kehityspolku pohjautuu tulosperusteiseen politiikkaan, jossa ympäristökuormituksen vähentämisestä palkitaan. Kolmas kehityspolku puolestaan nojaa politiikkaan, jossa politiikalla vaikutetaan ruokaketjuun laajemmin, kulutus mukaan lukien. Käytännön politiikkaohjaus voi parhaimmillaan olla sekoitus kaikkia kolmea. Vaikka politiikalla tulisi pyrkiä tehostamaan maatalouden panoskäyttöä, tulisi yhtä lailla ruuan kulutusta uskaltaa ohjata politiikalla.