Tyypillinen arava- ja korkotukivuokra-asunnonhakija pääkaupunkiseudulla on alle 35-vuotias yksinasuva ja yksin asuntoa hakeva. Kaupunkien vuokra-asuntoa hakevan tulot ovat pienemmät kuin yleishyödyllisiltä tahoilta asuntoa hakevan tulot. Haettava asunto on yleisimmin yksiö tai kaksio. Helsingistä asuntoa hakeva esittää usein myös aluetoiveen ja se on usein kantakaupunki. Tämän päivän asunnonhakijalle on tyypillistä, että hänellä on mahdollisuus odottaa sellaista asuntoa, joka vastaa mahdollisimman hyvin asunnolle asetettuja vaatimuksia. Asukasvalinta onkin muuttunut asunnon jaosta asunnon markkinoinniksi. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan arava- ja korkotukivuokra-asuntojen hakijarakennetta pääkaupunkiseudulla syys-marraskuussa 2005 kerätyn poikkileikkausaineiston perusteella. Tutkimuksen kohteena ovat pääkaupunkiseudun kuntien, Helsingin, Espoon ja Vantaan, sekä yleishyödyllisistä yhteisöistä VVO-yhtymä Oyj:n ja Sato-yhtymä Oyj:n em. kunnissa omistamien arava- ja korkotukivuokra-asuntojen hakijat. Tutkimuksella selvitetään, minkälaiset ruokakunnat pääkaupunkiseudulla hakevat arava- ja korkotukivuokra-asuntoa ja mistä syystä, miltä alueilta asuntoa haetaan, minkälaisia toiveita asunnon ja asumisalueen suhteen esitetään. Hakijaruokakuntia tarkastellaan niiden koon, perhetyypin, tulojen, varallisuuden, asunnontarpeen syyn ja tarjotusta asunnosta kieltäytymisen suhteen. Haettua asuntoa tarkastellaan sen huoneluvun, talotyypin, lisävarustetoiveiden ja sijainnin suhteen.