Innoitus tutkia vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tukemista vanhempi-lapsi-ryhmässä tuli aiemmin opinnoissa tehdystä projektista, jossa tutkittiin toimintatuokion toiminnan vaikutusta vanhemman ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen vamhempi-lapsi-ryhmän toimintatuokioissa. Tuokiot ovat kuitenkin vain pieni osa vuorovaikutuksen tukemista vanhempi-lapsi-ryhmässä.

Opinnäytetyössä perehdytään työntekijöiden haastattelujen kautta siihen, miten he itse kokevat voivansa tukea vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta suunnitellun toiminnan avulla, sekä millaisia välineitä ja esteitä työntekijällä on tukea vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta vanhempi-lapsi-ryhmässä.

Opinnäytetyö on laadullinen ja se on toteutettu haastattelemalla viittä vanhempi-lapsi-ryhmissä työskentelevää työntekijää teemahaastatteluna. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin mukaisesti.

Toiminnan suunnittelulla työntekijät kokivat voivansa suunnitella toimin-tahetken vuorovaikutusta tukevaksi ja muokata toimintaympäristöä niin, että se tukee vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta. Tärkeää toiminnan suunnittelussa on myös joustavuus, jotta toimintaa voidaan siinä hetkessä muokata kulloisenkin ryhmän tarpeisiin.

Haastatteluaineistosta nousi esiin kolme keskeistä keinoa, joiden avulla työntekijät pystyvät tukemaan vuorovaikutusta. Nämä ovat: toiminnan suunnittelu vuorovaikutusta tukevaksi, työntekijän ja toisten vanhempien esimerkki, sekä kuuntelu ja keskustelu. Haasteiksi työntekijät nimesivät resurssit ja avoimien ryhmien avoimen toiminnan luonteen. Resursseista nou-si erityisesti esiin pienet tilat ja sen luoma levottomuus. Avoin toiminta vaikeuttaa toiminnan suunnittelua ja sen kohdistamista juuri kyseisille perheille.