Tutkimuksen toimeksiantaja oli Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaa ja yhteistyössä oli mukana Tampereen Naistenlahden voimalaitos. Työn tavoitteena oli määrittää lahon takia sellu- tai sahateollisuuteen kelpaamattomalle kuuselle keskimääräinen energiasisältö. Energiasisällön määrittäminen oli tarpeen, koska lahovikaiset kuuset käytetään energiapuuna ja sen tarkkaa energiasisältöä ei tiedetä.

Energiasisältö määritettiin Pirkanmaan alueen hakkuutyömailta kertyneistä lahovikaisista kuusista. Lahovikaiset kuuset, jotka katkotaan hakkuun yhteydessä yleensä 3 metrin mittaisiksi pätkiksi, on keskeinen tuote, jota tulee varttuneiden ja päätehakkuuikäisten metsien hakkuilta merkittäviä määriä. Puut haketetaan rankahakkeeksi energiatuotantoon. Tutkimuksessa käytettiin energiasisällön määrittämiseen tarkoitettuja menetelmiä ja standardeja, joita ovat hakkeen kosteuden (%), lämpöarvon (MJ/kg), tilavuuden ja painon mittaaminen. Mittauksista saaduista tuloksista voitiin laskea energiasisältö.

Tutkimuksessa käytettiin kahta puuerää. Ensimmäinen erä koostui Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan korjuupalvelun hakkuutyömailta ja toinen Luvian Saha Oy:n korjuutyömailta. Otannassa oli mukana eriasteisia lahoja. Puut kuljetettiin energiapuuterminaaleihin, joissa ne haketettiin. Hake toimitettiin Tampereen Naistenlahden voimalaitokseen ja näytteenotto sekä mittaukset tehtiin laadunvalvonnan yhteydessä. Kosteus mitattiin voimalaitoksella. Lämpöarvon mittaus tapahtui Jyväskylässä laboratorio Labtuim Oy:n kalorimetrillä. Tilavuus- ja painomittaukset tehtiin hakkuun ja kuljetuksen yhteydessä.

Lahovikaisesta kuusesta tehdyn hakkeen energiasisällöksi mitattiin keskimäärin 3,05 Mwh/t ja energiatiheydeksi 0,72 MWh/i-m3. Hakkeen tiheyteen verrattuna sen energiasisältö on tämän tutkimuksen perusteella 7,8 prosenttia alempi kuin ulkopuolisilta ominaisuuksiltaan vastaavan rankahakkeen.