Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää hukkakauran leviämistapoja ja erilaisia torjuntatoimenpiteitä sekä jämsäläisten maanviljelijöiden asenteita hukkakauraa kohtaan. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Maaseutuhallinnon Keuruun yhteistoiminta-alue, Jämsän Maaseututoimi.

Hukkakaura aiheuttaa ongelmia peltokasvituotannossa koko maassa ja tämän takia halusin opinnäytetyössäni selvittää Jämsän seudun tilannetta sen suhteen. Koska viljelijät ovat itse päävastuussa hukkakauran torjunnasta, halusin kartoittaa myös heidän asenteitaan sekä pohtia mahdollisia ratkaisuja, kuinka leviämistä saataisiin hidastettua.

Opinnäytetyö toteutettiin kyselytutkimuksena ja aineistoa kerättiin jämsäläisiltä maanviljelijöiltä. Lähetin kyselyjä 283 kappaletta kirjeitse kaikille jämsäläisille maanviljelijöille, jotka olivat hakeneet maataloustukia vuonna 2015. Vastausaikaa oli kesä-heinäkuun vaihteessa 2015 neljä viikkoa ja vastauksia tuli yhteensä 121 kappaletta.

Kyselyyn vastanneista 28,9 % oli tilallaan hukkakauraa ja yhteensä 81,9 % vastaajista sanoi tunnistavansa hukkakauran. Vastaajista suurin osa uskoi hukkakauran levinneen tilalleen eläinten mukana ja torjuntatoimenpiteenä käytettiin eniten kitkentää ja kemiallista torjuntaa sekä näiden yhdistelmää. Vastaajista 96,6 % haluaa estää hukkakauran leviämistä Jämsässä, mikä antaa hyvän kuvan vastaajien asenteista hukkakauraa kohtaan.

Tuloksista voi päätellä, että viljelijät tarvitsisivat informatiivisen muistutuksen hukkakauran leviämisestä ja torjunnasta sekä viimeisimmän tiedon todellisesta hukkakaurasaastuntojen määrästä ja leviämisnopeudesta Jämsässä. Kunnan tekemistä hukkakauratarkastuksista koettiin olevan hyötyä, joten niitä on syytä jatkaa neuvonnallisella otteella. Tuloksista esiin nousivat myös mahdolliset sanktioinnit hukkakauran torjumattajättämisestä.