Metsälaki muuttui metsänomistajaa kohtaan hieman vapaammaksi vuonna 2014. Aiemman tasarakenteisen metsänhoidon lisäksi on mahdollista kasvattaa metsänsä eri-ikäisrakenteisena. Eri-ikäisrakenteinen, eli jatkuvan kasvatuksen metsä sisältää kaikkien kehitysvaiheiden puita samalla kuviolla. Uudistaminen pyritään toteuttamaan luontaisesti, eikä päätehakkuuta tehdä kuviolla ollenkaan. Eri-ikäisrakenteista metsää hoidetaan poiminta- ja pienaukkohakkuilla. Poimintahakkuussa leimaus tehdään puukohtaisesti.

Pienaukkohakkuu luokitellaan kasvatushakkuuksi, eivätkä lain velvoittamat uudistamistoimenpiteet koske silloin pienaukkoa. Pienaukkohakkuu on myös tasarakenteisen metsän hakkuumenetelmä. Siirtyminen tasarakenteisesta metsänhoidosta eri-ikäisrakenteiseen on suunniteltava kuviokohtaisesti. Eri-ikäisrakenteisen metsänhoidon monimuotoisuuden lisääntyminen, mahdolliset säästöt uudistamistoimenpiteissä sekä virkistyskäyttö voi olla metsänomistajan tavoitteena ja siihen voidaan päästä eri-ikäisrakenteisuuden avulla. Kannattavuutta lisää mahdollisuus myydä puita pieniäkin eriä. Tasarakenteista metsänhoitoa puoltavia tekijöitä ovat selkeät ohjeistukset ja hoitosuunnittelu, taimettumisen varmuus, kasvun nopeus, helppohoitoisuus ja kannattavuus. Riskit eri-ikäisrakenteisen metsänhoidon kokeilemiseen ovat pienet, sillä kokeilun epäonnistuessa kuviolla tehdään päätehakkuu ja siirrytään takaisin tasarakenteiseen metsänhoitoon, ainoa hävikki tapahtuu muutamana menetettynä kasvuvuotena. Mielipiteitä hoitotavasta on sekä puolesta että vastaan. Opinnäytetyössä on kokeiltu tasaikäisrakenteisen metsikön muuttamista eri-ikäisrakenteiseksi.