Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kyselyn avulla selvittää, millaisia menetelmiä ja käytänteitä on käytössä sosiaalialan henkilökunnan työhyvinvointitoiminnassa. Maantieteellisesti tutkimus rajoitettiin Tampereella sijaitseviin sosiaalialan organisaatioihin. Koska kyseessä oli tarvekartoitus liiketoimintaa varten, keskityttiin palveluiden ostajan eli esimiesten näkökulmaan. Tekijä on kehittänyt omaa liikeideaansa opinnäyteprosessin kanssa samanaikaisesti Hämeen ammattikorkeakoulun Starttihautomossa. Yrityksen yksi tarjottava palvelu tulee olemaan työhyvinvointipalvelut, joiden tuotteistamisen tueksi tämä opinnäyte tehtiin.

Tutkimus toteutettiin menetelmätriangulaationa, jossa yhdisteltiin laadullisen ja määrällisen tutkimusotteen piirteitä. Määrällisen tutkimuksen piirteitä hyödynnettiin taustoittaessa vastaajaorganisaatioita ja laadullisuus tulee esille varsinaisessa tarvekartoituksessa. Teoriaosuudessa käsiteltiin palvelumuotoilun, asiakaskeskeisyyden, osallistamisen ja työhyvinvoinnin teorioita. Erityisesti keskityttiin luovien menetelmien käyttämiseen työhyvinvoinnin tukena.

Tärkein tutkimustulos tässä opinnäytetyössä oli se, että luovia menetelmiä ei käytetä sosiaalialan henkilökunnan työhyvinvointitoiminnassa. Keskiössä siinä ovat liikunnalliset aktiviteetit ja yhteishengen parantaminen tai ylläpitäminen. Luovia menetelmiä selvästi kuitenkin tarvittaisiin sosiaalialan työhyvinvointiin, koska niiden käytöllä on monenlaisia hyötyjä, kuten empatiakyvyn ja muutosten sietokyvyn paraneminen. Esimiehillä oli lisäksi varsin erilaisia käsityksiä siitä, mitä työhyvinvoinnin käsitteellä tarkoitetaan. Toiset näkivät siihen kuuluvaksi lähinnä tyhy-päivät, kun taas toiset näkivät käsitteen hyvin laajana ja koko työpaikan arkea lävistävänä asiana.

Opinnäytetyön tulosten avulla tekijä pystyy aloittamaan ohjauspalvelujen tuotteistamisprosessin ja kehittämään työhyvinvointiin liittyviä palveluita. Työ tarjoaa myös välineitä markkinointiin ja viestintään asiakkaiden kanssa.