Työn tarkoituksena oli selvittää, pystytäänkö Humuspehtoori Oy:n maanparannusaineilla hidastamaan tai estämään mansikan punamädän (Phytophthora fragariae var. fragariae) oireiden ilmenemistä ja taudin leviämistä mansikan taimissa. Mansikan punamätä on vasta viime vuosina levinnyt Suomeen. Se on ollut yleinen jo pitkään muualla Euroopassa. Pitkään säilyvien lepoasteiden takia sitä on hyvin vaikea torjua kasvinsuojeluaineilla. Tästä syystä tutkijat ja viljelijät pohtivat muita keinoja sen torjuntaan.

Maaperän monipuolinen mikrobitoiminta tarjoaa potentiaalia torjuntaan luonnollisemmalla tavalla; nostamalla peltomaan mikrobi- ja pieneliöiden biodiversiteettiä taudinaiheuttaja asetetaan kilpailuasetelmaan, joka heikentää sen mahdollisuuksia tartuttaa isäntäkasviaan.

Opinnäytetyössä tehtiin kasvatuskaappikoe, jossa mansikan taimet istutettiin erilaisiin kasvatusalustaseoksiin. Kasvatusalustoja oli seitsemän erilaista ja ne koostettiin erilaisista yhdistelmistä punamädällä saastunutta maata, steriloitua maata sekä kahta erilaista maanparannusainetta. Koe oli osaruutukoe, jossa oli neljä toistoa. Taimia kasvatettiin hiukan yli 8 viikkoa n. 15C:ssa ja 90 %:n kosteudessa, jotta punamädällä olisi mahdollisimman otolliset olot. Kokeen lopuksi taimien maanpäällisistä osista mitattiin tuore- ja kuivapaino. Aineisto kerättiin taulukkolaskentaohjelmaan, käsiteltiin tilasto-ohjelmalla ja analysoitiin.

Kokeen tuloksista ei voitu päätellä, että maanparannusaineet olisivat vaikuttaneet mansikan taimien kasvuun positiivisesti. Tuloksista kävi ilmi, että mansikan taimet kasvoivat paremmin steriloiduissa kasvualustoissa mihin oli lisätty maanparannusainetta nro 1. Tosin tämä ero ei ilmennyt saastuneissa näytteissä. Maanparannusaineseos 1:ssä kasvaneiden taimien tuore- ja kuivapainot eivät eronneet kontrollina toimineesta kasvuturpeesta.