Opinnäytetyön tavoitteena oli kerätä tietoa ja kartoittaa, mitä erityistä sisältyy lähisuhteissaan väkivaltaa tehneiden naisten käyttämään väkivaltaan, palveluihin hakeutumiseen ja avun saamiseen. Työssä haluttiin myös selvittää, miten työntekijöiden mielestä palveluita tulisi kehittää, jotta väkivaltaa tehneet naiset saisivat apua. Opinnäytetyöni tarkoituksena oli tuottaa tietoa Ensi- ja turvakotien liitolle, jotta se voi kehittää edelleen palvelujaan lähisuhteissaan väkivaltaa tehneille naisille.

Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten väkivaltatyön avopalveluiden työntekijät. Kysely lähetettiin ympäri Suomen työntekijöille, jotka kohtaavat väkivaltaa tehneitä naisia. Kyselyyn vastasi 18 työntekijää. Tämän laadullisen tutkimuksen analyysimenetelmänä oli aineistolähtöinen sisällönanalyysi.

Aineiston mukaan naisen tekemä väkivalta voi olla fyysistä ja henkistä, joka kohdistuu lapsiin tai puolisoon tai molempiin. Syitä naisen väkivaltaan on useita. Väkivaltaa käyttävä nainen on lähes poikkeuksetta kokenut väkivaltaa lapsuudessaan ja/tai parisuhteessaan. Aineistosta ilmeni, ettei naisille ole palveluita tarjolla tai avun saaminen on vaikeaa. Voi olla myös, ettei tiedetä, että palveluita on olemassa tai mistä apua voisi hakea. Työntekijät kokevat, että naisten avun saannin mahdollistavat naisen oma halu ja uskallus ottaa apua vastaan. Myös huoli itsestä ja lapsista voi lisätä motivaatiota. Tämän tutkimuksen mukaan avun hakemista ja saamista väkivaltaiseen käytökseen estävät erityisesti häpeä ja uhka lasten menettämisestä.

Väkivaltaa tehneille naisille suunnattuja palveluita tulisi kehittää, jotta ne olisivat helposti saatavilla. Työntekijät kokevat, että tulisi olla matalan kynnyksen palveluita sekä ennaltaehkäiseviä palveluita. Työntekijöitä tulisi kouluttaa ja lisätä heidän osaamistaan. Sosiaali- ja terveysalan peruskoulutuksiin tulisi lisätä väkivaltatyön koulutusta ja puheeksi ottamisen opetusta.

Puheeksi ottaminen tulisi tapahtua dialogisuuden avulla, jolloin ihminen kohdataan arvostavasti ja hän tulee kuulluksi. Vertaistukea tulisi mahdollistaa ja kehittää erityisesti naisille, varsinkin ryhmäkeskusteluiden ja ryhmämuotoisen toiminnan suhteen. Asiakastyössä, työyhteisöissä ja yhteiskunnassa tulisi lisätä yhteisöllisyyttä. Väkivaltaan puuttumista tulisi pitää tärkeänä ja sen tulisi olla kaikkien yhteinen asia.