Tämä opinnäytetyö perustuu Suomen metsäkeskuksen Pirkanmaan toimiston tilaamaan tutkimukseen, joka tehtiin Hämeenkyrön ja Kangasalan kuntien alueella. Opinnäytetyö oli tutkimuksellinen. Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, miten metsälain 10 §:n mukaiset puron- ja noronvarret ovat säilyneet uudistushakkuissa Hämeenkyrön ja Kangasalan kuntien alueilla. Tutkimuksen pohjalta annetaan palautetta hakkuun toteuttajille. Tutkimuksessa kiinnitettiin huomiota suojavyöhykkeiden leveyksiin, lahopuiden määrään, tuulituhoihin, hyönteistuholain toteutumiseen, ojitukseen, maanmuokkaukseen ja ajourien sijaintiin. Tutkimuksen lähtökohtana oli Suomen metsäkeskuksen julkaisema Arviointiohje 2014, Talousmetsien luonnonhoidon laadunarviointi.

Opinnäytetyön kohteita oli 20, joissa kaikissa oli tehty uudistushakkuu puron välittömässä läheisyydessä. 24 tutkimuskohteen valinta tehtiin metsänkäyttöilmoitusten ja Metsäkeskuksen Aarni-ohjelman avulla. Lopullinen määrä 20 perustuu maastokäynteihin.

Opinnäytetyön tuloksien perusteella voitiin todeta puro- ja norokohteiden rajausten vaihtelevan huomattavasti eri kohteiden ja hakkuun toteuttajien välillä. Puron- ja noronvarsien rajauksien ohjeistusta tulisi tarkentaa ominaispiirteiden säilyttämiseksi ja hakkuukäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi.