Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, kuinka moni Keski-Suomen alueella metsää omistavista passiivisiksi oletetuista metsänomistajista on tosiasiassa metsätaloudellisesti passiivisia ja metsiä niukasti hyödyntäviä. Lisäksi selvitettiin, mitkä syyt vaikuttavat passiivisuuden taustalla. Opinnäytetyö toteutettiin osana Suomen metsäkeskuksen Sykettä Keski-Suomen metsiin -hanketta ja sen aineisto kerättiin huhti-heinäkuussa 2017 metsänomistajille tehtyjen puhelinhaastatteluiden avulla.

Suurin osa passiivisiksi ennakkotietojen perusteella mielletyistä metsänomistajista osoittautui aktiivisiksi tai osittain aktiivisiksi. Yli neljäsosa haastatteluihin osallistuneista luokiteltiin metsätaloudellisesti passiivisiksi, jotka eivät olleet toteuttaneet viimeisen vuosikymmenen aikana puun myyntiä tai metsänhoitotoimenpiteitä. Passiivisuus vaikuttaa tulosten perusteella olevan usein pysyvä tila, sillä vain viidenneksellä passiivisiksi luokitelluista oli toimenpiteiden toteutusaikomuksia tulevien vuosien aikana.

Metsän hoitamattomuuteen ja puun myymättömyyteen vaikuttavia syitä mainittiin lukuisia erilaisia ja ne vaihtelivat suuresti vastaajien kesken. Merkittävimpinä syinä metsän hoitamattomuudelle mainittiin ajanpuute, oma ikä ja terveydentila sekä kiinnostuksen puute. Puun myymättömyyden syynä sen sijaan pidettiin useimmin metsän kehitysvaihetta, hakkuutulojen tarpeettomuutta ja puun alhaista hintatasoa. Täydellisen metsätaloudellisen passiivisuuden syinä pidettiin metsänhoitotöiden osalta kiinnostuksen puutetta ja omaa ikää sekä terveydentilaa ja puun myymättömyyden osalta hakkutulojen tarpeettomuutta ja tilan pientä pinta-alaa.