Opinnäytetyö toteutettiin keskisuuressa eteläsuomalaisessa kunnassa, lapsi- ja perhesosiaalipalveluiden kanssa kevättalvella 2020. Opinnäyte-työn tavoitteena oli tutkia avohuollon työntekijöiden kokemuksia systee-misen mallin koulutuksesta sekä koulutuksen kiinnittymisestä työntekijöi-den työotteeseen. Tutkimuskysymyksillä haluttiin selvittää myös, mitä voimavaroja tai haasteita koulutetut ovat systeemisen työskentelyn myö-tä havainneet.

Opinnäytetyön tietoperusta pohjautuu LAPE eli lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma -hankkeen sosiaali- ja terveyspalveluiden rakennemuu-tokseen, sekä systeemisen mallin koulutukseen lapsi- ja perhesosiaali-työssä. Suomalainen systeeminen mallin tukeutuu Lontoon Hakcneyn mal-liin ja sen teoreettiseen viitekehykseen. Systeemisen mallin käyttöönoton valtakunnallisena tavoitteena on ollut, että sillä saadaan vähennettyä henkilöstön vaihtuvuutta ja työtehtävien määrää. Tarkoituksena on, että asiakkaan osallisuus häntä koskevassa päätöksenteossa lisääntyy.

Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Haas-tattelimme yksilöhaastattelulla kuutta avohuollon työntekijää, jotka työs-kentelevät systeemisen mallin mukaisesti. Analyysimenetelmänä käytet-tiin sisällönanalyysia. Tutkimuksesta saadut teemat pohjautuvat haastat-teluun sekä opinnäytetyön tietoperustaan.

Tutkimustulosten perusteella voidaan sanoa, että työntekijät kokivat saamansa systeemisen mallin koulutuksen myönteisenä. Systeemisen mallin sisäistäminen ja sen käyttöönotto on ollut joltain osin kuitenkin epävarmaa ja hidasta. Systeemisen mallin mukainen työskentely on koet-tu auttavan työssä jaksamista, mutta mallin tavoitteita asiakastyön vähe-nemisestä ei olla saavutettu.