Luontoon suuntautuvassa matkailussa ja virkistyskäytössä vetovoimana koetaan yleensä luonnon koskemattomuus. Koskemattomuuden yhte-nä mittarina voidaan pitää kulutuskestävyyttä, joka tutkii luonnon kan-tokykyä kasvavien kävijämäärien keskellä. Kulutuskestävyys terminä pe-rehtyy niihin tekijöihin, jotka vaikuttavat virkistysalueiden, kuten luon-topolkujen ja telttapaikkojen maaperän ja puuston kulumiseen.

Opinnäytetyö käsittelee tekijöitä, jotka vaikuttavat luontopolkujen ja taukopaikkojen maaperän tiivistymiseen, kasvittomuuteen ja eroosi-oon. Tekijöitä, jotka aiheuttavat kulumista ovat muun muassa vaelta-minen, moottoriajoneuvot ja maastopyörät, jotka ensisijaisesti vaikut-tavat pinnan kasvillisuuteen mutta myös pinnan alaiseen maaperään. Tekijöiden vaikutus kulutuskestävyyteen ei ole yksiselitteinen, vaan monet tekijät yhdessä luovat yhtälön, joka vaikuttaa siihen, kuinka voimakasta ja laajaa kuluminen on. Esimerkiksi alueen topografialla, maaperän koostumuksella ja luontotyypillä on suora yhteys alueen ku-lumisherkkyyteen. Alueiden suunnittelussa voidaan vaikuttaa, kuinka tekijät tulevat esille luontopoluilla. Käytettävissä on monia hyödyllisiä suunnittelun työkaluja. Muun muassa polun linjauksella ja rakenteella voidaan vaikuttaa huomattavasti maaperän ja puuston kulumiseen.

Opinnäytetyössä tutkittiin kolmea Kanta-Hämeessä sijaitsevaa retkeily-kohdetta kulutuskestävyyden näkökulmasta. Tutkimusten pohjalta ra-kentui ohjekortisto, jota voidaan hyödyntää kulutuskestävien luonto-polkujen suunnittelun työkaluna.