Työn taustana on Suomessa lähivuosina lisääntyneiden harvennushakkuiden vähäinen harvesterikohtainen puunkorjuun kertymä ja sen kallis kustannus urakanantajalle. Tämän työn tilaaja on Metsäliitto Osuuskunta. Opinnäytetyön tavoite oli selvittää tehdaskokein joukkokäsiteltynä pitkänä rankana hakattujen koivukuitupuun pölkkyjen laatuerojen eroavaisuudet normaaliin yksinpuin hakkuuseen verrattuna. Opinnäytetyössä on työn tutkimuksen keinoin selvitetty Metsäliitto Osuuskunnalle kahden eri hakkuumenetelmän eroavaisuudet. Työn tutkimusmenetelmä oli triangulaatiotutkimus. Menetelmä perustuu kohteen kuvaamiseen ja tulkitsemiseen tilastojen ja numeroiden avulla ja menetelmässä pyritään ymmärtämään kohteen laatua, ominaisuuksia ja merkityksiä kokonaisvaltaisesti.

Tutkimusaineisto perustui kenttäkokeisiin. Kerättyä aineistoa analysoimalla tarkasteltiin pölkkyjen mitta- ja laatuvaatimusten eroavaisuuksia ja tuloksista laskettiin hakkuumenetelmien eroavaisuutta mitanneet eri dimensiot. Tässä opinnäytetyössä tutkimustuloksista havainnollistetaan suhteellisina tuloksina latvaläpimitaltaan alamittaiset pölkyt, laatuviallisten pölkkyjen osuudet ja pölkkyjen pituusdimensio jakaumat. Muut tutkimuksen tulokset ovat luottamuksellista tietoa.

Työssä sovelletussa teoriassa on käytetty ulkoisina lähteinä aiempien vuosien tutkimustöiden otoksia kirjallisuuden ja internetin maailmasta ja mukana on myös tämän tutkimuksen aikana esiin tulleita havaintoja. Tutkimuksen suoritteellinen työ tehtiin Metsä-Botnian Äänekosken sellutehtaalla. Opinnäytteen tutkimuksen tuloksina voin todeta, ettei koivukuidun joukkokäsittelyhakkuu pitkänä rankana eroa laadullisesti yksinpuinhakkuusta. Se antaa hyvät edellytykset käyttää kyseistä puutavaralajia tehtaiden jatkojalostuksessa. Rankatavaran käyttö koivukuidulla ja joukkokäsittelytekniikan käytön kouluttaminen voisivat olla hyvinkin perusteltuja.