Suomessa monivaikutteisia kosteikkoja suunnittelevat ja toteuttavat monet organisaatiot, mutta yhteinen linja ja toimintastrategia puuttuvat. Samaan aikaan ministeriötasolla tehdään tärkeitä tukijärjestelmän linjauksia ja asetetaan tulostavoitteita kosteikkojen perustamisen ja hoidon osalta.

Tämän työn tarkoituksena on lisätä organisaatioiden välistä yhteistyötä, kartoittaa kyselytutkimuksella ja teemahaastatteluilla tietoa tämänhetkisestä tilanteesta kosteikkojen perustamisen, suunnittelun, hoidon ja tukitilanteen osalta sekä laatia toimenpide- ja kehitysehdotuksia esille tulleiden ongelmien ratkaisemiseksi, suunnittelun ja toteuttamisen kehittämiseksi sekä epäselvyyksien vähentämiseksi. Työtä on tukenut Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö.

Kyselyyn vastasivat Hämeen Ely-keskus, Metsähallitus, Metsäkeskus, Pyhäjärvi-instituutti, Suomen Riistakeskus, Etelä-Suomen salaojayhdistys, Suomen ympäristökeskus SYKE, Vanajavesikeskus, Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö ja Maailman luonnonsäätiö WWF. Lisäksi apuna aineiston keruussa on ollut myös Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) sekä Maaseutuviraston (Mavi) toimihenkilöitä.

Tutkimuksessa selvisi, että ei-tuotannollisten investointien tukijärjestelmä monivaikutteisten kosteikkojen perustamiseksi on koettu sekä ainutlaatuisena että tarpeellisena rahoitusmuotona, joka mahdollistaa monien kohteiden toteutuksen, mutta myös raskaana ja epäselvänäkin järjestelmänä, jota olisi syytä kehittää.

Ongelmien ratkaisemiseksi tulisi perustaa kosteikkoja toteuttavien tahojen kesken yhteistyötyöryhmä, jonka tehtävänä olisi muun muassa pyrkiä lisäämään vuorovaikutusta ministeriötason ja käytännön toimijoiden välillä, jotta ei-tuotannollisten investointien tukijärjestelmää voitaisiin kehittää enemmän käytännön tarpeita vastaavaksi. Myös tuen jatkuminen vuoden 2013 jälkeen olisi varmistettava. Lisäksi tulisi perustaa sähköinen yhteydenpitokanava, joka mahdollistaisi tehokkaamman tiedonkulun ja kosteikkotyötä koskevien tietojen pysymisen ajantasaisina.