Suomen Punainen Risti linjasi ensiaputoiminnan tavoitteeksi vuosille 2009–2014, että jokaisessa suomalaisessa kodissa olisi yksi ensiaputaitoinen henkilö. Samanaikaisesti yhteiskunnan muutokset ovat vaikuttaneet ihmisten auttamisrohkeuteen. Suurissa asutuskeskuksissa hädässä olevan auttamisen nopeaa aloitusta saattaa hidastaa ihmisten luulo, että joku toinen on jo tehnyt jotakin autettavan hyväksi. Tarvitaan uusia menetelmiä vaikuttaa ihmisten auttamisrohkeuteen.

Opinnäytetyön tarkoitus oli testata tutkivan oppimisen menetelmien soveltuvuutta ensiapukoulutukseen. Ensiapukurssit, joissa testattiin tutkivan oppimisen menetelmiä toteutettiin pirkanmaalaisen koulutusorganisaation opiskelijoille huhti–elokuussa 2011. Kurssiin osallistuneiden opiskelijoiden oppimiskokemuksista kerättiin tietoa kurssipalautelomakkeella. Lomakkeilla saatu aineisto käsiteltiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia sekä teemoittelua käyttäen.

Opiskelijoiden tärkeimmät oppimiskokemukset liittyivät auttamistoimintaan onnettomuus- tai sairauskohtaustilanteessa ja elvytystaitoihin. Nämä kaksi opiskelijoiden tärkeimmäksi nimeämää oppimiskokemusta olivat syntyneet oppimisympäristöissä, joissa käytettiin tutkivan oppimisen menetelmiä. Tulosten perusteella voitiin päätellä, että yhteistoiminnalliset oppimismenetelmät vahvistivat opiskelijan valmiuksia toimia auttamistilanteessa. Tämä lisääntynyt valmius perustui ymmärtämykseen oman toimintansa tärkeydestä ja mahdollisuuksista. Opinnäytetyön lopputuloksena syntyi kolme erilaista tutkivan oppimisen menetelmää käyttävää tehtävärunkoa, jotka ovat jatkossa myös muiden ensiapu- ja terveystiedon kouluttajien hyödynnettävissä. Jatkosuunnitelmana on kehittää edelleen näitä tutkivan oppimisen menetelmin luotuja tehtävärunkoja myös muihin ensiapukoulutuksen aihekokonaisuuksiin.