Opinnäytetyön aiheena oli tutkia, kuinka blogeja kirjoittavat isät kokevat oman isyytensä. Tavoitteena oli puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla selvittää isäbloggaajilta, kuinka blogin kirjoittaminen on tukenut isyyttä. Samalla selvitettiin, kuinka varhaiskasvatus- eli päiväkotihenkilöstö on tukenut heidän isyyttään ja ovatko isäbloggaajat tunteneet kasvatuskumppanuutta päiväkotihenkilöstön kanssa. Opinnäytetyön tilaajana oli Setlementti Tampere ry, Mattila, miesten kansalaistalo.

Opinnäytetyön taustalla oli huomio, ettei Suomessa isäbloggaajia ole haastateltu. Isäbloggaajien tekstejä on analysoitu, mutta haastatteluita heistä ei ole tehty. Tarkoituksena oli löytää isäbloggaajien ääni tekstien takaa. Näin he voisivat kertoa oman tarinansa ja suhtautumisensa isyyteensä.

Opinnäytetyö oli laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Opinnäytetyötä varten haastateltiin viittä isäbloggaajaa. Haastatteluista saatu aineisto analysoitiin teemoittelun avulla. Aineistosta nousi neljä teemaa: blogin kirjoittamisen hyödyt, päiväkodin kanssa koettu kasvatuskumppanuus sekä se, mitä on hyvä isyys ja se, miten isäbloggaajat kokevat maskuliinisuuden ja vanhemmuuden tasa-arvon.

Tuloksista näkyi, että isäbloggaajat hyötyivät blogien kirjoittamisesta. Heillä oli tarve purkaa, pohtia ja reflektoida omia ajatuksiaan isyydestä. Samalla toivottiin että siitä olisi vertaistukea muille vanhemmille. Isäbloggaajat kokivat luottamusta ja kasvatuskumppanuutta päiväkotihenkilöstön kanssa. Läsnäolo lapsen kanssa koettiin hyväksi isyydeksi ja vanhemmuuden tärkeimmäksi ominaisuudeksi. Isyyteen liittyvä maskuliinisuus koettiin hoivaavaksi, mitä pidettiin välttämättömänä lapsen kasvatuksessa. Maskuliinisuus nosti myös ristiriitaisia ajatuksia esimerkiksi hoivaavaavasta isyydestä. Jokainen isäbloggaaja koki haluavansa edistää vanhempien välistä tasa-arvoa, joka hyödyttää isiä, äitejä ja yhteiskuntaa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että isäbloggaajat haluavat tuoda esiin isyyteen liittyviä ajatuksia, haasteita ja onnistumisia toivoen, että heidän tekstinsä ovat samaistuttavia ja antavat vertaistukea lukijoilleen. Isäbloggaajat luottavat päiväkodin henkilöstön ammattitaitoon kasvattaa lasta yhdessä vanhempien kanssa. Isäbloggaajat voidaan kokea feministeinä, joiden halu edistää tasa-arvoa on tärkeää niin yksilön kuin yhteiskunnankin näkökulmasta.