Opinnäytetyö käsittelee nurminäytteiden ottoa ja niistä saatavien analyysitulosten hyödyntämistä lypsykarjatiloilla. Työssä kartoitettiin myös Artturi-verkkopalvelun käyttäjien aktiivisuutta nurminäytteiden hyödyntämisen osalta, ja selvitettiin ovatko käyttäjät tyytyväisiä palveluun. Tämä toteutettiin nurminäytekyselyn avulla, joka julkaistiin verkkopalvelun etusivulla alkukesällä ennen ensimmäisen säilörehusadon korjuun alkamista.

Kyselyn tuloksista on tehty yhteenveto, josta saa selkeän kuvan siitä, mitä Artturi-verkkopalvelun käyttäjät haluavat palvelulta lisää ja mihin palvelussa ollaan tyytyväisiä. Nurminäytteiden osalta palveluun kaivataan ennen kaikkea tuloksen saannin nopeuttamista. Kyselystä käy hyvin ilmi mitä näytteitä käyttäjät ovat ottaneet tähän mennessä, ja mitä aiotaan ottaa tulevaisuudessa. Säilörehunäyte osoittautui eniten otetuksi näytteeksi, mutta tulevaisuudessa useat suunnittelevat ottavansa myös enemmän raaka-ainenäytteitä.

Työn keskeisenä tavoitteena on kannustaa maidontuottajia ottamaan yhä enemmän nurminäytteitä ja panostamaan naudan tärkeimmän ravinnonlähteen eli säilörehun laatuun. Alkukesällä nurmen D-arvon lasku on nopeaa, korjuuaikanäytteiden ja sen myötä rehun teon oikealla ajoituksella voidaan säästää paljon. Nurminäytteiden ottamista helpottamaan työssä on kuvalliset ohjeet nurmikasvuston seurantaan sekä nurminäytteiden raaka-aine – ja korjuuaikanäytteiden ottamiseen. Työhön sisältyy myös tilaesimerkki, joka perustuu käytännössä otettuihin nurminäytteisiin ja niiden analyysituloksiin. Tarkastelussa on myös varsinaiset säilörehuanalyysit tilalta.