Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää pelargonin bakteeriäkämän (Rhodococcus fascians) leviämistä taimesta toiseen. Työ pohjautuu Harjulan tilan tiloissa tehtyyn kokeeseen. Kokeessa käytettiin neljää erilaista alustaa, joiden tarkoituksena oli kuljettaa bakteeriäkämää aiheuttavaa bakteeria ylikasteluveden mukana saastuneesta taimesta puhtaisiin taimiin. Puhtaita taimia käytettiin kokeessa emotaimina, joista otettiin ajoitetusti pistokkaita. Koe suoritettiin syksyllä 2021.

Koe suunniteltiin yhteistyössä tilaajan kanssa, tiloja ja tilalta löytyviä tarvikkeita hyödyntäen. Koe suoritettiin tilaajan kylvötilassa, jossa oli tarjolla pöytätilaa, kastelu laitteisto sekä valotus. Bakteerin leviämistä pistokasalueella pyrittiin minimoimaan estämällä veden ylikasteluveden kulkeutuminen pistokkaasta toiseen. Pistokkailla pyrittiin luomaan voimakkaan kasvun aika, jolloin bakteeriäkämän aktivoitumisen on todettu olevan todennäköisintä.

Pistokkaiden ajoituksella pyrittiin hahmottamaan bakteeriäkämän leviämisen nopeutta. Taimien asettelulla muodostettiin kuvitteellinen viljelytilanne. Oletuksena oli, että lähimpänä saastuttajaa olevista emotaimista otetuissa pistokkaissa näkyisi ensimmäisenä merkkejä bakteeriäkämästä. Pistokkaiden otossa ja pistämisessä oli erityisen tärkeää huolehtia hyvästä työhygieniasta, jottei mahdollinen tartunta levinnyt kasvinesteiden välityksellä.

Kokeen aikana ei havaittu bakteeriäkämän tartuntaa. Pidettiin kuitenkin mahdollisena, että pidemmässä kokeessa tartunta olisi voitu saada aktivoitumaan. Lisäksi pääteltiin, että tartunta olisi voitu huomata mikrobiologisella tasolla jo ennen sen näkymistä kasvissa. Koe loi pohjaa jatkotutkimuksille ja kokeen kehittämiselle tulosten saamiseksi.