Tämä opinnäytetyö on toteutettu systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tavoitteena oli vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisöjen valmiuksia toimia haastavissa asiakaskohtaamisissa, kartoittamalla työpaikkaväkivaltariskejä niiden tunnistamisen helpottamiseksi ja selvittää työpaikkaväkivallan ennaltaehkäisemisen interventioiden käyttöä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristössä. Tarkoituksena oli kartoittaa kirjallisuuskatsauksen avulla, mitkä riskitekijät altistavat työpaikkaväkivallalle tai sen uhalle sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristössä ja miten sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisöjen työturvallisuutta voidaan edistää työpaikkaväkivallan ennaltaehkäisemistä tukevien interventioiden avulla. Tietokantahaku suoritettiin neljästä tietokannasta; HAMK.FINNA:sta, PUBMED:stä, MEDIC:stä ja FINNA.FI:stä. Hakua rajattiin koskemaan vuosien 2017–2022 välillä julkaistuja, väitöskirjoja ja vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita, jotka olivat saatavilla kokoteksteinä e-julkaisuina. Yhteensä viitteitä tuli 4225, joista rajausten jälkeen kirjallisuuskatsaukseen valikoitui 15 tutkimusartikkelia tai väitöskirjaa. Kirjallisuuskatsauksen tuloksien mukaan työpaikkaväkivallan riskitekijöitä olivat erilaiset potilaisiin liittyvät tekijät, henkilöstöstä lähtöisin olevat tekijät, fyysisessä työympäristössä ilmenevät tekijät, työssä yleisesti ilmenevät tekijät ja organisaatiokulttuuriin liittyvät tekijät. Näistä erityisesti potilaisiin liittyvät tekijät vaikuttivat työpaikkaväkivallan uhkaa lisäävinä, vaikka niihin oli vaikein vaikuttaa minkään olemassa olevan intervention avulla. Työturvallisuutta edistävät interventiot liittyivät osaamisen kehittämiseen, organisaatiokulttuurin kehittämiseen, turvajärjestelmiin, työ- ja toimintatapoihin, jälkipuintiin, potilaisiin ja henkilöstöön. Osaamisen kehittäminen nousi tärkeimmäksi ja useimmin käytetyksi interventioksi työturvallisuuden edistämisessä. Työpaikkaväkivallan riskitekijöiden tunnistaminen auttaa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä hallitsemaan paremmin väkivallan uhkaa ja edistämään siten työturvallisuutta. Tämän opinnäytetyön tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää suunniteltaessa turvallisempia työympäristöjä ja kehittäessä väkivallan uhan hallintaan liittyviä riskienkartoitustoimenpiteitä sekä koulutusta.