Opinnäytetyön lähtökohtana oli sairaanhoitajien rekrytoinnin haastavuudet ja hyvinvointialueen työnantajamielikuva uutena ilmiönä. Opinnäytetyön tilaajana toimi Kanta-Hämeen hyvinvointialueen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus- hanke. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa sairaanhoitajaopiskelijoiden näkemyksistä ja kokemuksista Kanta-Hämeen hyvinvointialueesta tulevaisuuden työnantajana, houkuttelevasta työnantajamielikuvasta, rekrytointimarkkinoinnin kanavien tärkeydestä ja oppilaitosyhteistyöstä. Tutkimuksen tavoitteena oli saada Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle kehitysehdotuksia sen työnantajamielikuvan, rekrytointimarkkinoinnin ja oppilaitosyhteistyön kehittämistä varten. Laadullisen tutkimuksen teoreettista tietoperustaa varten perehdyttiin työnantajamielikuvaa, rekrytointimarkkinointia ja oppilaitosyhteistyötä koskevan kirjallisuuden ja aiempien tutkimusten avulla. Aineistoa tutkimukseen kerättiin Kanta-Hämeessä sairaanhoitajaopintojen työharjoitteluitansa suorittaneilta sairaanhoitajaopiskelijoilta puolistrukturoidun haastattelun avulla. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin menetelmällä. Tutkimuksen tulosten mukaan sairaanhoitajaopiskelijat kokivat tärkeänä työnantajamielikuvan muodostumiselle esihenkilötyön, työnantajan arvomaailman ja työympäristölliset tekijät. Rekrytointimarkkinoinnissa arvostettiin internetin ja sosiaalisen median kautta saatua informaatiota. Tietoa työpaikoista ja työnantajasta haluttiin saada visuaalisilla keinoilla, realistisesti ja tarinallista kerrontaa hyödyntäen. Oppilaitosyhteistyön tärkeimpänä muotona nähtiin työharjoittelut, joiden välityksellä saatiin käsitys työnantajamielikuvasta ja se edisti rekrytoitumista kiinnostavaan työpaikkaa. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella kehittämistä tulisi suunnitella valmentavaan ja vuorovaikutteiseen esihenkilötyöhön liittyen ja tuoda työnantajan arvomaailmaa esille. Rekrytointimarkkinointia tulisi tehdä säännöllisesti visuaalista ja tarinallista sisältöä tuottaen internetkanavien ja sosiaalisen median kautta. Oppilaitosyhteistyötä tulisi kehittää hyvinvointialueiden rajoja ylittävällä yhteistyöllä sekä työharjoitteluiden laatua ja ohjaamista kehittämällä.