Hoitamattoman nuoren metsän kunnostus on metsänomistajalle kallis toimenpide. Työ voidaan tehdä metsurityönä raivausharvennuksena tai energiapuuharvennuksena, jonka yhteydessä kerätään pienpuuta energiakäyttöön. Ongelmana on ollut sen rajan hahmottaminen, kumpi menetelmä on kannattavampi erityyppisissä kohteissa. Eli minkälaista puuston on oltava, että energiapuun korjuulla voidaan edes pienentää nuoren metsän kunnostuksen kustannuksia. Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoitus on selvittää mikä on metsänomistajan kannalta kustannustehokkain tapa saada hoitamaton nuori metsä hoidettua kasvukuntoon. Teoriaosuudessa kerrotaan nuoren metsän kunnostuksesta sekä energiapuuharvennuksesta kokopuun korjuuna. Toiminnallisessa osuudessa tutkittiin energiapuuharvennuksen kannattavuutta keräämällä aineistoa opinnäytetyön toimeksiantajana olevan Etelä-Pirkanmaan metsänhoito Oy:n työkohteissa vuosien 2020–2022 aikana. Kohteet olivat puustoltaan hyvin erityyppisiä nuoren metsän kunnostus kohteita. Yhdellätoista kohteella oli pinta-alaa yhteensä 24,8 hehtaaria. Tutkittavia asioita työkohteissa olivat harvennuksilta kertyvät puumäärät, työhön kuluva aika sekä muut korjuukuluihin vaikuttavat tekijät. Harvennukset tehtiin kokopuun korjuuna ja hakkuutyöt toteutettiin metsurityönä sekä energiakouralla varustetulla kaivinkoneella. Ennen harvennusta kohteilta mitattiin koealoilta puustotiedot, joista selviää hehtaarikohtainen tiheys sekä keskimääräinen pituus viidessä eri rinnankorkeusläpimitta luokassa. Niiden perusteella oli tarkoitus muodostaa myös energiapuun kertymää ennustava laskuri toimeksiantajan käyttöön. Työkohteilta saatiin kerättyä paljon aineistoa. Sen perusteella voitiin muodostaa käsitys siitä, minkälaisessa kohteessa energiapuun korjuu on kustannustehokkaampi menetelmä kuin raivausharvennus. Tuloksissa otettiin huomioon myös mahdollisten tukien vaikutus kannattavuuteen. Energiapuukertymää ennustava laskurikin toteutettiin. Sen tarkkuutta saadaan parannettua jatkossa työkohteilta kerättävällä aineistolla.