Työelämän nopeat muutokset 20-luvun Suomessa ovat muokanneet käsityksiämme työn tekemisen tavoista tietotyössä. Pandemiavuosien jälkeen on siirrytty tekemään töitä hybridityömallissa, missä työn tekemisen paikka on ollut vapaammin valittavissa ja erilaisia työskentelymenetelmiä on taitavasti ja luovasti yhdistelty. Tietotyössä työn tekemisen paikka ei pääsääntöisesti ole sidottu ja siten hybridityömalli on tullut voimakkaasti osaksi työelämää. Tämän takia työnantajat joutuvat pohtimaan, missä määrin vapaus työskentelypaikan valintaan tulee luovuttaa työntekijöille ja miten erilaiset vapausasteet tai rajoitukset vaikuttavat työhyvinvointiin ja -tyytyväisyyteen työyhteisössä. Opinnäytetyön tavoitteena oli selkeyttää, mitä hybridityöllä tarkoitetaan nimetyssä IT-alan yrityksessä, sekä kuvata johtamisen ja työhyvinvoinnin näkökulmasta ihanteellinen hybridityön toimintamalli, mikä mahdollistaa huipputason työntekijäkokemuksen.

Tutkimus toteutettiin tutkimuspainotteisena opinnäytetyönä ja tutkimuksessa käytettiin tutkimuksen ajankohtaisuuden takia mahdollisimman tuoreita tutkimustuloksia ja kirjallisuutta. Opinnäytetyön kirjallisuuskatsaus kattoi määritelmät erilaisista työskentelymenetelmistä hybridityössä. Kirjallisuuskatsaus sisälsi myös tietoperustan itsensä johtamisesta, johtamisen kulmakivistä, hybridityön johtamisesta, sekä työhyvinvoinnista hybridityössä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimus- ja analyysimenetelmää ja aineiston keruu toteutettiin teemahaastatteluilla. Tutkimusta täydennettiin määrällisen tutkimuksen avulla, hyödyntämällä yrityksen henkilöstötyytyväisyystutkimuksen tuloksia.

Kohdeyrityksessä hybridityömalli on osoittautunut erittäin toimivaksi ja joustavaksi toimintamalliksi. Tutkimus nosti esiin hybridityömallin vahvoina puolina työnantajan luottamuksen työntekijöihin, työntekijöille annetun etä- ja läsnätyöpäivien valintamahdollisuuden, yhteisöllisyyden merkityksen työhyvinvoinnille, sekä kohdeyrityksen johtamisen hyvän tason. Kehityskohteina tutkimus tunnisti kohdeyrityksen roolien ja vastuiden tarkentamisen, työnohjausjärjestelmään panostamisen, toimitilojen kehittämisen, etätyösopimuksien tekemisen, sekä johtamisen hyvästä tasosta riippumatta johtamismallin tarkastelun.