Haku

Katemateriaalien vaikutus palokeuhkosammaleen leviämiseen kuusen taimien kasvatuksessa

QR-koodi

Katemateriaalien vaikutus palokeuhkosammaleen leviämiseen kuusen taimien kasvatuksessa

Tässä työssä vertaillaan, kuinka palokeuhkosammal (Marchantia polymorpha subs. ruderalis) levisi kuusia kasvatettaessa, kun kennostot katettiin sahanpurulla tai vermikuliitilla. Näitä katettuja kennostoja vertailtiin kattamattomiin kennostoihin. Työn tavoitteena oli selvittää katteen hyötyjä, sekä vertailla vermikuliittia ja sahanpurua katteena palokeuhkosammaleen torjunnassa kuusen taimien kasvatuksessa. Työssä käydään läpi palokeuhkosammaleen fysiologiaa sekä sen erityispiirteitä rikkakasvina. Keuhkosammalten torjuntaan käytetään erilaisia tapoja ja niitä on kerätty työn teoriaosuuteen. Suomessa ollaan uudella aikakaudella, koska kemialliseen torjuntaan käytetty kinoklamiini on Euroopan Unionissa erittäin säännelty ja sen viimeinen poikkeuslupa loppui 2019. Koekennostoja seurattiin kerran viikossa 11.4.-31.8.2022 välisellä ajalla tilaajana toimineen Taimi-Tapio Oy:n Virttaan tarhalla. Ensimmäiset havainnot palokeuhkosammaleesta tehtiin 25.5. vermikuliitilla peitetyssä ja katteettomassa kennostossa. Palokeuhkosammal levisi eri nopeudella vermikuliitissa, sahanpurussa ja peittämättömässä, mutta tasainen sammalmatto havaittiin 31.8.2022 kaikissa koekennostoissa. 31.8.2022 mitattiin myös kuusten taimien pituudet. Vermikuliitillä katetuissa kennostoissa kasvoivat pisimmät taimet, kun taas peittämättömissä kennostoissa taimet olivat lyhyempiä sekä itävyys heikompaa. Työssä selvisi, että katteesta on hyötyä sekä palokeuhkosammaleen torjunnassa, että kuusen taimien kasvatuksessa. Sahanpurukate viivästytti palokeuhkosammaleen leviämistä, mutta kuusen taimien pituuksien keskiarvo oli vertailun huonoin. Vermikuliitissa palokeuhkosammal levisi voimakkaasti, mutta kuusten vertailussa taimien keskiarvollinen pituus oli pisin. Tulevaisuuden tutkimuksessa on kiinnitettävä huomiota katemateriaalin lisäksi katekerroksen paksuuteen. Myös muihin tekijöihin on hyvä kiinnittää huomiota, kun ehkäistään keuhkosammaleiden leviämistä rikkoina taimitarhoilla. Tässä tutkimuksessa ei seurattu säätä, mutta Ilmatieteenlaitoksen säähavaintoihin vertailtaessa, voidaan huomioida lämpötilan ja palokeuhkosammaleen leviämisen yhteys.

Tallennettuna: