Logistiikan ja huolinnan merkitys Suomen talouden ja yhteiskunnan toimintakyvylle on suuri, sillä Suomen hyvinvointi perustuu pitkälti kansainväliseen kauppaan. Välimatkat Suomesta vientiteollisuuden päämarkkina-alueille ovat pitkät ja riippuvuus etenkin merikuljetuksista on suurta. Logistiikalla ja huolinnalla onkin keskeinen merkitys sille, että vienti ja tuonti pystytään hoitamaan tehokkaasti ja ulkomaankauppa toimii. Koronapandemian ja Ukrainan sodan lisäksi myös erityisesti digitalisaatio ja vihreä siirtymä ovat kuitenkin haastaneet logistiikka- ja huolinta-alojen yritysten toimintakenttää. Tänä päivänä digitalisaatio ja vihreä siirtymä muodostavat eräänlaisen kaksoissiirtymän, joka asettaa yrityksille kehittämisvaatimuksia päivitettyjen toimintamallien ja teknologioiden käyttöönottamiseksi. Tarve kehittää ja uudistaa osaamista jatkuvasti on näin ollen kasvanut entisestään, mikä heijastuu myös huolinta- ja logistiikka-alojen tarpeita palvelevalle koulutustarjonnalle ja koulutusorganisaatioiden palvelukyvylle lisäten niihin kohdistettua odotuksia ja vaatimuksia entisestään.

Tämän selvityksen keskeisenä tavoitteena oli tarkastella ja analysoida suomalaisen ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kykyä vastata huolinta- ja logistiikka-alojen osaamis- ja koulutustarpeisiin sekä tunnistaa koulutuksen keskeisiä kehittämiskohteita. Tämän tarkastelun pohjalta selvityksessä tehdään ehdotuksia kehittämistoimiksi ja seuraaviksi askeliksi, joilla koulutuksen järjestäjien kykyä vastata yritysten osaamistarpeisiin sekä koulutuksen ja työelämän yhteistyötä voitaisiin edelleen vahvistaa. Selvitys tarjoaa näkymiä logistiikka- ja huolinta-alojen yritysten ja niiden osaamistarpeiden lähitulevaisuuden kehityssuuntiin sekä käytännön työkaluja logistiikka- ja huolinta-alojen koulutuksen palvelukyvyn kehittämiseen.