Tässä opinnäytetyössä tutkittiin teemahaastatteluiden ja kirjallisuuden avulla kasvihuonesalaatin ravinneliuosviljelyä Suomessa, sen tulevaisuuden näkymiä sekä sitä, miten luoda hyvä viljelyopas. Työn tilaajana toimi Schetelig Oy. Opinnäytetyössä keskityttiin ruukkusalaatin ravinneliuosviljelyyn työn toimeksiantajan toiveesta, koska se on yleisin tapa viljellä kasvihuonesalaattia Suomessa. Työ toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, jonka tarkoituksena oli tuottaa viljelyopas tilaajayrityksen työntekijöiden ja muiden kasvihuonesalaatin ravinneliuosviljelystä kiinnostuneiden käyttöön. Kasvihuonesalaatin pääasiallinen tuotantotapa Suomessa on ravinneliuosviljely kouruissa ja yleisin tuote on ruukkusalaatti. Viljelijöitä on noin 50, joista suurimmat ovat nykyään jo ennemmin tuotantolaitoksia tuotantopäälliköineen kuin puutarhoja. Tutkimuksessa selvisi, että viljelytoimenpiteet, kuten lannoitus, valotus ja kastelu, olivat kaikilla haastatelluilla puutarhoilla hyvin samankaltaiset. Eroa toimintaan tuovat eri ikäiset ja erilaiset kasvatuslinjastot, kasvihuoneiden rakeenteelliset eroavaisuudet sekä erilaiset liiketoimintastrategiat. Kasvihuonesalaatin ja sen ravinneliuosviljelyn tulevaisuus näyttää valoisalta. Suomalainen viljelyosaaminen on huippuluokkaa ja viljelijät ovat avoimia uusille lajikkeille ja teknologioille. Perinteisestä ruukkusalaatista siirrytään yhä enemmän suljettuun flowpack-pussiin pakattuun leikattuun salaattiin, sillä sen kestävyys on parempi kaikissa toimitusketjun vaiheissa verrattuna perinteiseen avoimessa pussissa myytävään ruukkusalaattiin Tulevaisuus haastaa kasvihuonesalaatin viljelijöitä uusien ajatusmallien äärelle. Tuotantoa on kehitettävä kestävämpään suuntaan ja kun tutuista tuotannon komponenteista saattaa poistua markkinoilta kokonaan kiristyvien säädösten myötä, kuten esimerkiksi kasvuturpeet ja HPS-valaisimet lamppuineen. Viljelyopas laadittiin tutkimuksessa saadun tiedon pohjalta. Oppaan tekstiä havainnollistettiin ja rikastettiin runsailla ja informatiivisilla kuvilla. Oppaan ensisijainen kohderyhmä on tilaajayrityksen henkilökunta, joka voi hyödyntää sitä päivittäisessä työssään. Opas keskittyy niihin aihealueisiin, jotka olivat tilaajan kannalta keskeisiä. Suunnittelussa otettiin huomioon, että kaikki oppaan lukijat eivät välttämättä ole perehtyneet puutarha-alan ammattisanastoon, ja vaikeimpia termejä selitettiin ymmärrettävämmiksi. Opas toteutettiin sekä suomenkielisenä painettuna versiona että sähköisenä PDF-muodossa.