Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Hämeen ammattikorkeakoulu. Työn tarkoituksena oli kerätä tietoa anoreksiasta ja anoreksiaa sairastavan nuoren hoitotyöstä nuorisopsykiatrisella osastolla. Etsityn tiedon pohjalta toiminnallisena tuotoksena syntyi case-harjoitustehtävä sairaanhoitajaopiskelijoille sekä mallivastaus tehtävään. Päätavoitteena työssä oli tehdä hyvä case-harjoitustehtävä, joka otetaan käyttöön opetuksessa. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena tutkimuksena. Teoriapohjaan haettiin tietoa luotettavista lähteistä sekä suomeksi että englanniksi. Käytetyt lähteet rajattiin pääosin vuosien 2013–2023 välille, mutta vanhempia lähteitä käytettiin harkiten. Maksulliset lähteet rajattiin pois. Haettua teoriatietoa hyödynnettiin toiminnallisen tuotoksen koostamisessa. Maailmanlaajuisessa mittakaavassa syömishäiriöihin sairastuvuus on lisääntynyt merkittävästi. Psyykkisten ja somaattisten oireiden vuoksi kuolleisuuden riski syömishäiriötä sairastavilla on suurentunut. Suurin kuolleisuuden riski on todettu olevan anoreksiaa sairastavilla. Anoreksiaa hoidetaan tavallisimmin avohoidossa ja hoitoon sitoutuminen on hoidon onnistumisen kannalta tärkeää. Sairastunut usein kieltää ongelmansa, salailee sitä, ei koe itseään sairaaksi ja ei ole halukas ottamaan apua vastaan. Tämä mahdollisesti hankaloittaa hoidon onnistumista avohoidossa. Tällöin voidaan joutua turvautumaan psykiatriseen sairaala hoitoon tarvittaessa jopa sairastuneen tahdosta riippumatta. Nuorisopsykiatrista osastohoitoa ohjaa useat eri lait ja asetukset, jotka ammattilaisen täytyy tuntea. Nämä eivät kuitenkaan ole yksiselitteisesti tulkittavissa ja voivat olla osittain päällekkäisiä. Hoidossa tulee huomioida nuoren asemaa ja oikeuksia sekä perhettä koskeva lainsäädäntö, mutta myös ammattilaista koskeva lainsäädäntö. Lakeja on siis osattava soveltaa ja miettiä niiden suhdetta toisiinsa. Sairastumisen syitä ja seurauksia voi olla haasteellista erotella toisistaan ja anoreksian syntyyn vaikuttavat tekijät ovat moninaiset. Hoitomuotoja ja -keinoja on useita, mutta tutkimustulosten perusteella ei ole voitu määrittää, mikä on paras tapa hoitaa anoreksiaa. Hoidon tehokkuus perustuu paljon yksilöllisyyteen. Toiminnallisen työn tuotoksena syntyi case-harjoitustehtävä sairaanhoitajaopiskelijoille. Tehtävään valikoitunut esimerkkitapaus kertoi anoreksiaan sairastuneesta nuoresta naisesta, joka määrättiin vastentahtoiseen hoitoon. Tapauksen luomisessa keskityttiin anoreksian tyypillisiin piirteisiin, anoreksian diagnostisiin kriteereihin, omahoitajuuteen sekä vastentahtoiseen hoitoon.