Opinnäytetyö käsitteli aihetta tekoälyn hyödyntäminen taloushallinnossa. Työn tavoitteena oli selvittää, missä tehtävissä taloushallinnon ammattilaiset hyödyntävät tekoälyä, millaisia työkaluja heillä on käytössään, miten he näkevät tekoälyn tulevaisuuden ja tutustua, mitä tekoäly kokonaisuudessaan pitää sisällään. Tavoitteena oli selvittää, miten tekoäly on vaikuttanut työllistymiseen ja mitä kaikkea älykäs taloushallinto tarkoittaa. Opinnäytetyössä pystyttiin vastaamaan kaikkiin niihin kohtiin, mitkä oli tavoitteiksi asetettu. Työllä ei ollut erillistä toimeksiantajaa. Tekoäly koostuu algoritmeista ja se pystyy käsittelemään tietoa ihmisen älykkyyttä vastaavalla tasolla. Sen avulla voidaan ratkaista monimutkaisia tehtäviä vaivattomasti ja se antaa arvoa taloushallinnon työhön. Opinnäytetyö alkoi rakentumaan aiheen ajankohtaisuuden ja mielenkiintoisuuden perusteella. Sisältö käsitteli ensin tietoperustan, jossa käytiin läpi tekoälyä ja sen erilaisia osia, kuten koneoppimista. Siinä käytiin läpi myös älykästä taloushallintoa, sekä tekoälyn tulevaisuutta. Opinnäytetyö on tutkimuspainotteinen ja se sisälsi tutkimuksen, missä käytettiin määrällistä eli kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineisto tutkimukseen kerättiin kyselyn avulla ja se koostui yhteensä 17 kysymyksestä. Kohderyhmänä tutkimuksessa toimi kaikki taloushallinnon ammattilaiset. Kyselyn avulla saatiin tietoa siitä, miten tekoälyä konkreettisesti oli hyödynnetty käytännön työssä, miten se oli vaikuttanut alan ammattilaisiin, ja millaisia työkaluja heillä oli käytössään. Tutkimuksen tuloksista selvisi, että taloushallinnon ammattilaiset hyödynsivät tekoälyä paljon laskutuksessa, tiliöinneissä ja reskontran hoitamisessa. Valtaosalla oli käytössään paljon automatisoituja työvaiheita, joiden takana oli tekoälyä hyödyntäviä työkaluja. Ammattilaisten vastauksista voitiin myös todeta, että he lisäisivät tulevaisuudessa tekoälyn käyttöä helpottaakseen rutiininomaisia aikaa vieviä työtehtäviä. Kokonaisuudessaan kyselytutkimus keräsi 21 vastausta ja vaikka vastausten määrä ei ollut tyypillinen tutkimusmenetelmälle, tuloksia saatiin analysoitua opinnäytetyöhön laajasti. Johtopäätöksissä käytiin läpi asiat, mitä tuloksista voitiin todeta. Näitä olivat esimerkiksi se, että kyselyn vastaajat olivat pääosin vankalla kokemuksella varustettuja johtajia. Siinä todettiin, että vastaajilla oli paljon käytössä tekoälyä ja robotiikkaa työtä tukemassa. Pohdinnassa mietittiin tutkimuksen onnistumista ja opinnäytetyöprosessia kokonaisuutena. Siinä todettiin, että opinnäytetyöprosessi oli opettavainen ja mielenkiintoinen projekti toteuttaa. Tulevaisuudessa tekoälyä pystytään kehittämään vielä paljon ja se tulee varmasti lisääntymään taloushallinnon työelämässä. Yhteenvetona opinnäytetyö antaa lukijalle kattavan kuvan tekoälystä, sen roolista ja työkaluista taloushallinnossa sekä tulevaisuuden mahdollisuuksista.