Tässä opinnäytetyössä tutkittiin kohdeorganisaation tilaus-toimitusprosessin nykytilaa ja etsittiin mahdollisia pullonkauloja, jotka ovat esteenä sujuvalle ja kannattavalle liiketoiminnalle. Opinnäytetyön käynnistävänä tekijänä oli kohdeorganisaation halu kehittää omia prosessejaan. Opinnäytetyö rajattiin alkamaan siitä hetkestä, kun asiakas tekee tilauksen, päättyen siihen hetkeen, kun asiakas hyväksyy toimituksen valmiiksi. Opinnäytetyön aikana saatujen tutkimustuloksien perusteella kohdeorganisaatiolle luotiin kehittämissuunnitelma, joka sisältää viisi oleellista kehittämiskohdetta prosessien kehityksen ensimmäisessä vaiheessa. Kehittämistyön tavoitteena oli lyhentää tilaus-toimitusprosessin läpimenoaikaa, parantaa prosessin tehokkuutta, vähentää prosessin aikana muodostuvaa tarpeetonta hukkaa ja lisätä kohdeorganisaation sisällä toimivien työntekijöiden ymmärrystä saumattoman tilaus-toimitusprosessin merkityksestä koko organisaation kannattavuuden kannalta.

Työn teoreettinen viitekehys muodostui prosessien kehittämisestä, prosessien tehokkuuteen vaikuttavista tekijöistä, sekä prosessien tunnistamisesta, kuvaamisesta ja mittaamisesta. Teoriaosuudessa käsiteltiin myös lean-filosofiaa, arvovirtakartoitusta ja prosessien jatkuvaa kehittämisistä. Lean-filosofiaa käsiteltiin siitä syystä, että kohdeorganisaatiolla on vahva tahtotila viedä oma toiminta lean-malliin. Työn empiirinen osuus toteutettiin kvalitatiivisena teemahaastatteluna. Tämän lisäksi järjestettiin erillinen workshop-tilaisuus, jonka aikana luotiin arvovirtakartoitus organisaatioin prosessien nykytilan selvittämiseksi.

Kohdeorganisaatiossa oli tiedostettu, että tilaus-toimitusprosessissa on kehitettävää. Tutkimustulokset tukivat tätä ja antoivat arvokasta tietoa niistä prosessin kohdista, joihin kehittämistyötä olisi tarpeen ensimmäisessä vaiheessa kohdistaa. Teemahaastattelun tulokset tukivat teoriaperustaa ja vahvistivat sitä käsitystä, että prosessien kehittämiselle on todellista tarvetta. Päällimmäisiksi kehityskohteiksi havaittiin prosessien tunnistaminen ja niiden kuvaaminen. Tämän lisäksi dokumentointimallit vaihtelivat huomattavan paljon toimipaikoittain ja jopa henkilöittäin. Kannattavuuden kannalta tärkeässä esikartoitusmallissakin todettiin olevan kehittämisen varaa. Prosessien tehokkuuden mittaamisessa havaittiin myös puutteita.

Kehittämistyön aikana valmistuneella kehittämissuunnitelmalla pyrittiin ottamaan kantaa kaikkiin edellä mainittuihin osa-alueisiin mahdollisimman kattavasti. Opinnäytetyön yhteenvetona voidaankin todeta, että teoriatiedon ja kehittämistutkimuksen perusteella selkeät, yhdenmukaiset ja hyvin dokumentoidut prosessit parantavat organisaation tehokkuutta, vähentävät virheitä ja turhia kustannuksia, sekä parantavat asiakastyytyväisyyttä moninkertaisesti. Prosessien kehittäminen ja niiden jatkuva parantaminen ovat avainasemassa organisaation toiminnan tehostamisessa ja kilpailukyvyn säilyttämisessä.