Opinnäytetyössä kuvattiin QGIS-paikkatietojärjestelmällä hila-muotoisen metsävaratiedon hallintaa ja hyödyntämistä, sekä paneuduttiin hila-muotoisen metsävaratiedon käytettävyyteen lakirajan alittaneiden kasvatushakkuu-kohteiden kartoittamisessa. Työssä esiteltiin skripti, jolla haetaan hila-aineistosta hiloja, joiden puustotunnukset ovat alittaneet Valtioneuvoston asetuksen kestävästä metsänhoidosta ja käytöstä (1308/2013) säädetyt tasaikäisen metsän puuston määrät kasvatushakkuiden jälkeen. Työssä käytiin läpi metodi, jonka avulla voi hakea rajan alittaneita hila-ryppäitä metsävarakuvioilta. Hila-aineiston soveltuvuutta lakirajan alittaneiden kasvatushakkuiden etsimisessä pohditaan Suomen Metsäkeskukselta saatujen korjuujälkitarkastus tulosten kautta. Työssä verrataan niiden käsittelykuvioiden puustotunnuksia, jotka ovat todettu lainvastaisiksi, tarkastuskuviolle osuvien hilojen kautta. Laskemalla hilojen neliönkeskivirhe, neliön suhteellinen keskivirhe ja harha, hilan pääpuulajin mukaan verrattuna tarkastuskuvion puustotunnuksiin. Tulokset hilojen soveltuvuudesta mukailivat ennakko-odotuksia. Pituus oli tarkin tunnus ja puuston määrää kuvaavat tunnukset epätarkempia. Työssä käytettävä otos oli pieni eikä täten sovellu yleistykseksi. Hila-aineisto soveltuu huonosti lakirajan alittaneiden kohteiden hakemiseen suuren toleranssin takia, hila-aineistoa verrattiin korjuujälkitarkastusten mittaus tuloksiin laskemalla keskineliövirheen neliöjuuri (RMSE). Valtapituuden RMSE (3,7), pohja pinta-alan RMSE (8,7) ja runkoluvun RMSE (850). Hilojen hyödyntämistä vaikeuttaa myös hila-aineiston ajantasaisuus. Hila-aineiston tulisi olla hakkuun jälkeisessä tilassa, jotta kohteita voitaisiin hakea. Idea työhön sai alkunsa henkilökohtaisesta kiinnostuksesta avoimen metsävaratiedon hyödyntämiseen. Työn tilaajana toimi Tornator Oy, jonka edustajana Kimmo Kortelainen. Työssä käytettävät korjuujälkitarkastusten kuviotiedot ovat luovuttanut Suomen Metsäkeskus.