Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu pitkään työttömänä olleille, joiden työ- tai toimintakyvyssä tai elämänhallinnassa on työllistymisen ja ensisijaisiin työllisyyspalveluihin osallistumisen estäviä kuntoutusta vaativia ongelmia. Palvelun toteutus perustuu työvoimaviranomaisen, sosiaalityön viranomaisen ja asiakkaan yhdessä laatimaan suunnitelmaan. Palvelun järjestämisvastuu siirtyi vuoden 2023 alussa kunnilta uusille hyvinvointialueille, mutta palvelua tuottavat hyvinvointialueelle lisäksi monet toisen ja kolmannen sektorin toimijat. Asiakaskunta on ongelmaprofiililtaan ja kuntoutuksellisilta tavoitteiltaan polarisoitunut, joten palvelun on vastattava monenlaisiin tarpeisiin. Toteutuksessa onkin paljon vaihtelua. Opinnäytetyön tavoitteena oli selventää kuntouttavan työtoiminnan tarkoitusta ja tuottaa tietoa siitä, miten hyvin kuntouttavan työtoiminnan tavoitteet asiakkaiden kokemuksien mukaan toteutuvat sekä siitä, mitkä käytännöt tai toteutusmuodot erityisesti tukevat tavoitteiden toteutumista.

Opinnäytetyössä avattiin kuntouttavan työtoiminnan tarkoitusta poliittishistoriallisesti, osana välityömarkkinoita sekä sosiaalipalveluna. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteet palveluna on lueteltu laissa kuntouttavasta työtoiminnasta ja muussa sosiaalihuollon lainsäädännössä sekä täydennetty hyvinvointialueen palvelusopimuksissa. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteiden toteutumista ja tavoitteisiin liittyviä vaikutuksia arvioitiin asiakkaan palvelukokemuksen näkökulmasta valinta- ja asteikkokysymyksiä sekä avoimia vastauskenttiä sisältäneellä verkkokyselyllä Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. Hyvinvointialue myönsi kyselylle tutkimusluvan, muttei ole tilannut opinnäytetyötä. Kyselytutkimuksen tarkoituksena oli tukea kuntouttavan työtoiminnan palveluhankinnan kriteerien määrittelyä ja palveluntuottajien palvelukokonaisuuksien kehittämistä sekä lisätä erityisesti palvelun asiakkaiden tietoutta kuntouttavan työtoiminnan tavoitteista ja asiakkaan oikeuksista. Vastaajia oli yhteensä 51, joten määrällisen tutkimuksen näkökulmasta tulokset ovat suuntaa antavia.

Tulosten perusteella parhaiten ovat toteutuneet sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn sekä elämänhallinnan edistämisen tavoitteet. Erityisen hyödyllisenä on koettu ryhmätoiminta ja palveluun kuuluvat sosiaaliset tilanteet, mutta palvelussa on monen osalta painottunut työtehtävien suorittaminen. Asiakasosallisuus oli vastaajien osalta toteutunut hyvin, ja he olivat kokeneet palvelun mielekkääksi. Työllistymisen ja koulutukseen tai ensisijaisiin työllisyyspalveluihin pääsemisen kannalta hyödyt jäivät epäselviksi. Tulokset vastaavat aiempaa kuntouttavan työtoiminnan vaikuttavuustutkimusta. Palvelun kehittämiseksi ehdotetaan panostamista ryhmätoimintaan, palvelutarpeen arviointiin, sosiaalisen osallisuuden tukemiseen sekä omaehtoisuuden ja mielekkyyden ylläpitämiseen palvelussa.