Yhteiskunnan muutos ja ajan ilmiöt muokkaavat työelämää ja sen myötä työhyvinvoinnin merkitys ja painopisteet muuttuvat. Kehittymisestä ja muutoksesta on tullut menestymisen edellytys, mikä luo työelämään painetta ja haastaa työntekijöiden jaksamista ja työhyvinvointia. Työhyvinvoinnin ongelmat ja seuraukset maksavat vuosittain yhteiskunnalle miljardeja euroja.
Opinnäytetyössä tutkittiin työhyvinvointia sosiaali- ja kriisipäivystyksen työryhmässä. Tavoitteena on tuottaa esihenkilöille tietoa siitä, mitkä asiat ovat yksikössä työhyvinvointia tukevia, ja mitä tulee ottaa työhyvinvoinnin näkökulmasta huomioon yksikön toimintaa johtaessa. Tutkimuksen aineisto on hankittu puolistukturoidulla teemahaastattelulla, joka on toteutettu learning cafe-menetelmällä. Työskentelystä saatu aineisto teemoilteltiin, käsitteellistettiin ja luokiteltiin. Analyysivaiheen jälkeen materiaali on yhdistetty teoriatietoon. Työhyvinvointia käsitellään resilienssin ja palautumisen näkökulmasta, ottaen huomioon sosiaali- ja kriisipäivystystyön henkisen kuormituksen sekä vuorotyön tuoman erityislaatuisuuden. Lisäksi työssä käsitellään työhyvinvoinnin johtamista. Aineisto hankittiin learning cafe -työskentelytapaa hyödyntäen ja analysoitiin käyttäen sisältöanalyysia. Tulosten mukaan suurimpia tekijöitä yksikön työhyvinvoinnin rakentumisessa olivat työpaikan ilmapiiri ja johtaminen. Johtaminen voi olla työilmapiiriä parantava tai heikentävä tekijä. Esihenkilön läsnäolo työpaikalla sekä johtamisosaaminen koettiin tärkeinä. Työhyvinvointi koostui työn laadukkaista rakenteista, vastuun jakautumisesta sekä jatkuvuudesta. Työryhmä koki työelämätaidot ja muiden huomioimisen tärkeimpinä yksilön vaikutuskeinoina työhyvinvointiin.