Lasten ja nuorten pahoinvointi on lisääntynyt. Oireilu näkyy osattomuutena, yksinäisyytenä ja syrjäytymisenä, joihin on monta syytä. Lapset ja nuoret ovat peruskoulussa vuosiluokat 1.–9. ja ovat oikeutettuja saamaan tukea oppimiseen ja hyvinvointiin. Kuraattori on koulun sosiaalityön asiantuntija yksilöllisessä ja yhteisöllisessä oppilashuollossa. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki velvoittaa kuraattoria tekemään yhteistyötä oppilaan huoltajien kanssa. Huoltajan on turvattava lapsen kehitys ja hyvinvointi, ja hän on oikeutettu saamaan tukea kasvatustehtävässään. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa kuraattorin ja kodin yhteistyöstä kuraattoreille työn tueksi ja kuraattorityöhön hakeutuvalle sosionomille. Tuotetun tiedon avulla voidaan edistää lasten, nuorten ja vanhempien hyvinvointia. Opinnäytetyössä etsittiin vastauksia tutkimuskysymyksiin siitä, millaisia menetelmiä ja toimintatapoja kuraattori hyödyntää vanhempien kanssa tehtävässä yhteistyössä sekä millaisia kokemuksia kuraattorin ja kodin välisestä yhteistyöstä on. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta ja aineiston analysointimenetelmänä teemoittelua. Aineistonhakuprosessissa tutkimusaineistoksi valikoitui 10 tieteellistä tutkimusta. Tulokset tulivat esiin jo analyysivaiheessa. Tulosten mukaan kuraattori voidaan nähdä yhteistyön mahdollistajana, joka hyödyntää erilaisia yhteydenpitovälineitä, vanhempaintapaamisia, prosessityöskentelyä ja vuorovaikutustaitojaan. Kuraattori on myös vanhemmuuden tukija, joka antaa emotionaalista tukea, tekee kasvatuksellista yhteistyötä ja vastuuttaa vanhempia. Hän motivoi oppilasta yhteistyöhön vanhempien kanssa ja tekee moniammatillista yhteistyötä. Yhteistyön kuraattorin kanssa koettiin olevan oikea-aikaista, lämmintä, dialogista ja hyödyllistä. Kuraattori on myös kodin ja koulun yhteistyön edistäjä sekä puolueeton toimija. Tuloksista ilmeni myös, että oppilashuollon toimijoiden ja kuraattorin tunnettuus ja saavutettavuus olivat oppilaille ja vanhemmille epäselviä. Vanhempien osallisuuden koettiin joskus jäävän pelkän puheen tasolle. Lapsi tai nuori voi myös evätä vanhempien osallisuuden prosessissaan, jolloin yhteistyö ei mahdollistu. Kuraattori voi kokea haasteita vanhempien kanssa, mutta lapsen etu on ensisijainen. Vanhempien ja maahanmuuttajien kohtaamisessa koettiin olevan kehitettävää. Johtopäätöksinä voitiin todeta, että kuraattorin tunnettuutta ja saavutettavuutta tulisi kehittää, jotta oppilas ja vanhemmat voisivat hakeutua aikaisessa vaiheessa ja matalalla kynnyksellä kuraattorin palveluihin. Kuraattorin tärkein työväline on hyvät vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaidot vanhempien kanssa toimiessa. Kuraattorien työ määritellään laissa, mutta toimintatavat voivat olla erilaisia. Yhteistyössä tulisi kiinnittää huomiota tasapuolisuuteen ja yhdenvertaisuuteen, myös valtakunnallisella tasolla.