Virikkeellinen arki ja erilaiset ilmaisulliset kuntoutusmenetelmät lisäävät ikääntyneen oman elämän hallinnan tunnetta sekä luovat ympäristön, jossa ihminen saa toteuttaa itseään ja tulla kuulluksi. Tämän saavuttaminen luo hoitotyön tekijöille ja johtajille uudenlaisen haasteen tuottaa laadukasta hoitoa, jossa ihmisen elinikäinen tarve itsensä toteuttamiseen on huomioitu.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kirjallisuuskatsauksen keinoin nivoa yhteen tietoa, jota virikkeellisen arjen tarjoamisen ja luovien menetelmien käytöstä on aiemmin tehdyissä tutkimuksissa, kirjallisuudessa ja alan ammattilehdissä havaittu.

Työssä keskityttiin hoitajan näkökulmaan ja niihin seikkoihin, jotka estävät ja toisaalta mahdollistavat yksilön sekä työyhteisön sisäistä halua kehittää ja toteuttaa virikkeellistä arkea hoitotyössä. Työssä käsiteltiin myös johtamisen merkitystä luovien menetelmien käytölle hoivatyössä.

Hoitajien kokemuksen mukaan luovien menetelmien käytön esteinä nähtiin mm. aika- ja henkilöstöresurssit, työn fyysinen kuormittavuus, koulutuksen ja tiedon puute, työtapojen rutinoituminen, kielteiset asenteet sekä työyhteisön ja esimiehen kannustuksen ja tuen puute. Menetelmien käyttöä edistävinä asioina taas toimivat henkilökohtaiset asenteet, oman persoonan käyttö hoitotyössä sekä yksilölähtöisen hoitosuhteen luominen. Opinnäytetyön tuloksia voidaan käyttää kehitettäessä työyhteisöä, jossa on myönteinen ilmapiiri virikkeellisen hoitotyön toteuttamiseen.